“When you’re in America you need to speak English:” Critical discourse study on the immigrantization of Spanish speakers and implicit racism in the United States
Kyynäräinen, Sanna (2024-05-02)
“When you’re in America you need to speak English:” Critical discourse study on the immigrantization of Spanish speakers and implicit racism in the United States
(02.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443639
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443639
Tiivistelmä
This thesis uses Critical Discourse Analysis to study whether Spanish speakers in the United States face immigrantization due to their language use. I also consider the role race/ethnicity plays in this process and analyze any implicit or embedded meanings that may appear in the material – for instance, expressions of implicit racism which linguistic discrimination may be used as a substitute for. An empirical, multidisciplinary approach is used in assessing these themes of language and race in connection, borrowing from fields such as raciolinguistics, and researchers such as Teun A. van Dijk. The material consists of videos appearing on the social media platform YouTube and has been selected using a qualitative method.
I find that the material used in this study portrays practices of immigrantization, othering and foreignization, while also showcasing implicit and explicit racism. These views follow from individuals’ Spanish use, which encourages immigrantization on part of the English-speaking persons. In other words, Spanish speakers are perceived as more prototypically immigrant due to their language use. They also face racism and linguistic discrimination.
Based on these findings, I recommend further research into multilingual contact situations where language and race intersect. As the nature of this thesis is empirical and we consider wider connections to subjects outside linguistics, a more theoretical approach to linguistic analysis may add variety for future research. Tutkielmani käsittelee espanjaa puhuvien henkilöiden asemaa Yhdysvalloissa, erityisesti maahanmuuttajaolettamien (immigrantization) kautta. Toisin sanoen, tutkin espanjaa puhuvien henkilöiden kokemaa maahanmuuttajaksi olettamista heidän käyttämänsä kielen perusteella. Lisäksi pohdin ns. rotuun tai etniseen taustaan liittyviä olettamia ja sitä miten ne ilmenevät maahanmuuttajaksi olettamisen ja siihen sidonnaisen kielenkäytön rinnalla, potentiaalisesti ilmentäen piilorasismia (implicit racism), sekä analysoin mahdollisia aineistossa ilmeneviä piilomerkityksiä sekä epäsuoria olettamuksia liittyen rotuun ja rodullistamiseen, espanjan kieleen ja maahanmuutto-olettamaan.
Tämä tutkielma haluaa vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Minkälaisia maahanmuuttajaolettamia ja/tai esimerkkejä rodullistamisesta ja/tai syrjinnästä materiaalissa esiintyy? Ilmaistaanko olettamat suorasti vai epäsuorasti?
2. Miten nämä olettamat ilmenevät materiaalissa esiintyvien henkilöiden käyttämän kielen kautta?
3. Esiintyykö materiaalissa piilorasistisia tai muita epäsuoria olettamuksia siinä esiintyvien espanjaa puhuvien henkilöiden maahanmuuttostatuksesta ja/tai rodusta ja miten ne ilmenevät kuvatuissa kanssakäymisissä?
4. Käytetäänkö kieleen perustuvaa syrjintää korvikkeena rasismille?
Ennakoin aineistossa esiintyvien maahanmuuttajaolettamien olevan pääasiassa negatiivisia, rodullistavia ja stereotypioita vahvistavia sekä ilmenevän aggressiivisesti ja avoimen rasistisena kielenkäyttönä. Oletan aineistossa esiintyvän myös piilorasistisia sekä muita epäsuoria olettamia espanjaa puhuvista henkilöistä. Odotan aineistossa ilmenevän myös kansallisuuteen sekä kansalaisuuteen viittaavaa puhetta.
Aineistoksi valikoitui videopalvelu YouTubessa jaettuja vlogityyppisiä videoita, jotka kuvaavat arkipäiväisiä kohtaamisia espanjaa ja englantia puhuvien henkilöiden välillä Yhdysvalloissa. Videot on valittu tiettyjen hakusanojen (English, Spanish, interaction, United States, speaker, language) ja niiden yhdistelmien pohjalta ja niiden tuli kuvata aitoja kohtaamisia englantia ja espanjaa puhuvien henkilöiden välillä. Lisäksi videoiden tuli olla kuvattu julkisessa tilassa (sekä käytännön että eettisistä syistä). Materiaalia arvioidessa tulee huomioida, että Internet-pohjaisten, yksityisten henkilöiden jakamien videoiden todenmukaisuutta tai luotettavuutta ei voida tyydyttävästi varmistaa. Ei esimerkiksi voida tietää, ovatko videoiden tilanteet lavastettuja tai editoituja. Tutkielmaan sisällytetyt videot on kuitenkin pääasiassa valittu uutissivustojen ylläpitämiltä tileiltä paremman luotettavuuden takaamiseksi. Videoiden autenttisuuden lisäksi on huomioitava erilaisten teknologioiden, kuten algoritmien, vaikutus materiaalien keräämiseen. On myös huomattava, että sosiaalisen median palvelut suosivat yleisöä tavalla tai toisella kiinnostavaa sisältöä myös taloudellisen voiton saavuttamiseksi. Tästä syystä tietyntyyppiset videot (kuten konflikteja kuvaavat vlogit) saattavat olla yliedustettuja YouTuben hakutuloksissa.
Videoiden valikoitumisen jälkeen huomasin niiden kaikkien olevan kuvattu vuosina 2017-2020, mikä inspiroi uuden tutkimusnäkökulman: Donald Trumpin presidenttiyden ja julkisen retoriikan vaikutuksen espanjaa puhuvien kohteluun Yhdysvalloissa. Näin ollen pohdin myös tämän sosiopoliittisen kontekstin vaikutusta aineistossa siihen potentiaalisesti viittaavan puheen analysoinnin yhteydessä.
Tutkielman taustoittamisessa keskityn terminologiaan sekä aiheelle oleellisten ilmiöiden esittelyyn. Usein käytettyjä termejä ovat esimerkiksi maahanmuuttajaolettama, jolla tarkoitan henkilön kohtelua prototyyppisempänä maahanmuuttajana kansallisuuden, rodun/etnisen taustan ja/tai kielenkäytön perusteella, riippumatta henkilön todellisesta maahanmuuttajastatuksesta. Tähän käytäntöön liittyy usein rodullistamista, alisteisen aseman olettamista sekä olettamuksia henkilön sosiaalisesta/taloudellisesta tms. taustasta ja asemasta. Tässä tutkielmassa määrittelen maahanmuuttajaolettamien tekemisen rasismiin verrannaisena syrjinnän muotona, jolla on negatiivisia vaikutuksia käytänteen uhreiksi joutuneille henkilöille. On kuitenkin syytä korostaa, että en näe maahanmuuttoa tai maahanmuuttajastatusta millään tavalla negatiivisina asioina. Maahanmuuttajaolettamien liittäminen etenkin BIPOC-ihmisiin (Black, Indigenous, People of Color) kuitenkin vahvistaa rasistisia stereotypioita sekä eri liitännäisilmiöitä kuten olettamuksia kielitaidosta, taloudellisesta asemasta jne.
Muita tutkielmassa usein käytettyjä termejä ovat mm. ulkomaalaistaminen (foreignization), rodullistaminen (racialization), kielellinen syrjintä (linguistic discrimination) sekä toiseuttaminen (othering). Aiheeseen liittyvistä teemoista nostan esiin esimerkiksi ns. English-Only -ilmiön, englannin ja espanjan aseman ja historian Yhdysvalloissa sekä Trumpin hallinnon käyttämän rasistisen retoriikan sekä muukalaisvihamielisen politiikan harjoittamisen.
Analysoin videoiden pohjalta tehtyjä transkriptioita kriittisen diskurssianalyysin kautta, keskittyen yllä mainittuihin teemoihin. Kriittinen diskurssianalyysi pohjautuu Hallidayn systeemisfunktionaaliseen lingvistiikkaan (Systemic Functional Linguistics). Kriittinen diskurssianalyysi tutkii kieltä sosiaalisena käytänteenä ja käsittelee usein teemoja kuten ideologiat, valtasuhteet tai identiteetti. Erityisesti lainaan van Dijkin tutkimuksista, jotka käsittelevät yllä mainittujen teemojen lisäksi myös esimerkiksi rasismia sekä rodun merkitystä erilaisissa kanssakäymistilanteissa. Lisäksi esiteltyinä ovat Verschueren ja Fairclough teorioineen. Verschueren tässä tutkielmassa lainaamassani tutkimuksessa keskittyy etenkin piilomerkitysten ja epäsuorien olettamuksien arvioimiseen, kun Fairclough taas jakaa samankaltaisia kriittisen diskurssianalyysin tutkimusmenetelmiä kuin van Dijk, korostaen etenkin puhujan henkilökohtaisen taustan sekä tekstienvälisten laajempien ilmiöiden merkitystä yksilön asenteisiin. Tutkielman lähestymistapa on empiirinen ja aineistolähtöinen keskittyen yksityiskohtaiseen, laadulliseen diskurssianalyysiin ja mahdollisten piilomerkitysten analysointiin, mutta myös laajemman sosiopoliittisen kontekstin huomiointiin (kuten Trumpin presidenttikausi), huomioiden yllä esiteltyjen tutkijoiden lähestymistavat tämän tutkielman yhteydessä.
Kuvaan myös kriittisen diskurssianalyysin puutteita sekä sitä kohtaan esitettyä kritiikkiä. Kriittinen diskurssianalyysi ei ole yksi konkreettinen teoria vaan laajempi kehys, jonka sisällä kriittistä analyysiä voidaan harjoittaa monin eri tavoin. Tämä koetaan usein kriittisen diskurssianalyysin vahvuudeksi, mutta voidaan nähdä myös puutteena tarkkarajaisen teorian puuttuessa. Lisäksi kriittinen diskurssianalyysi keskittyy perinteisesti moniulotteisiin aihepiireihin kuten rasismiin tai identiteettiin, joita on kompleksisuutensa puolesta jo lähtökohtaisesti vaikeampi käsitellä vakiintuneena teoriana tai neutraalilla otteella. Näin ollen tulee myös huomioida, että yksittäisellä tutkijalla on huomattava vapaus materiaalin tulkinnassa, mikä saattaa vaikuttaa siihen, millä tavalla tutkielman päätelmät on tehty.
Analyysiosiossa keskityn aineiston purkuun sekä tutkimuskysymysten huomiointiin ja pohdin maahanmuuttajaolettamien sekä siihen ja rotuun/etnisyyteen liittyvien epäsuorien olettamuksien ja stereotypioiden esiintymistä aineistossa. Analysoin jokaisen kielenkäyttötilanteen kriittisesti erikseen omana kokonaisuutenaan ja lopulta pohdin yhteneväisyyksiä ja eroja niiden välillä, huomioiden minkälaisia suuntauksia ja pienen mittakaavan ilmiöitä aineistossa esiintyy. On kuitenkin huomattava, että aineiston suppeuden vuoksi on mahdotonta muodostaa käsitystä siitä, minkälaisia laajempia ilmiöitä tai ”trendejä” se saattaisi kuvata laajemmassa Yhdysvaltain kontekstissa. Aineistossa kuvattujen keskustelujen välillä on kuitenkin huomattavia yhtäläisyyksiä, jotka kuvastavat tässä yhteydessä esiintyviä mikroilmiöitä.
Tutkielman löydökset vahvistavat hypoteesin siitä, että espanjaa puhuvat tulevat Yhdysvalloissa kohdelluiksi maahanmuuttajina prototyyppisemmin espanjan kielen käytön takia. Lisäksi tulokset kuvaavat (piilo)rasistisia käsityksiä espanjaa puhuvista sekä laajemmin (oletetuista) meksikolaisista sekä eteläamerikkalaisista henkilöistä sekä heidän (oletetusta) kansallisuudestaan ja maahanmuuttajastatuksestaan. Materiaalissa esiintyvät espanjan käyttöä vastustavat henkilöt välittävät englantikeskeisiä asenteita sekä ilmaisevat kielellistä nationalismia (linguistic nationalism). Tämä käy ilmi etenkin korostamalla Yhdysvaltoja englanninkielisenä maana sekä kehottamalla espanjaa puhuvia puhumaan englantia espanjan sijaan. Espanjan käyttöä vastustavat henkilöt myös korostavat Yhdysvaltoja omana maanaan ulkomaalaistaen espanjaa puhuvia. Lisäksi aineistossa tehdään viittauksia Yhdysvaltain puolustusvoimiin ja miten niiden tarkoituksena on puolustaa englannin käyttöä Yhdysvalloissa. Nämä viittaukset ilmentävät erityisen kansallismielistä kielellistä nationalismia. Yhdysvallat vaikutetaan myös käsitettävän laajasti monolingvistiseksi maaksi. Tämä käsitys saattaa vaikuttaa myös siihen, että espanjaa puhuvien ajatellaan automaattisesti osaavan vain espanjaa, eikä englantia espanjan rinnalla – tätä kuvataan kommentein kuten ”opettele puhumaan englantia”, vaikka käynnissä oleva keskustelu käydään englanniksi.
Espanjan käyttöä vastustavat henkilöt myös jaottelevat espanjaa puhuvat epäsuorien olettamuksien kautta ”toisiksi” ja ulkomaalaisiksi, rodullistaen espanjaa puhuvia syrjivällä tavalla. Esimerkkejä tällaisesta retoriikasta on esitetty useissa tutkielman taulukoissa. Samoin olettamuksia tehdään espanjaa puhuvien taloudellisesta asemasta sekä asemasta ”laittomina” maahanmuuttajina, kriminalisoiden maahanmuuttajia ja luoden kuvaa Yhdysvaltain kansalaisia riistävästä sosiaalituilla elävästä ihmisjoukosta. Lisäksi aineistoesimerkit tuovat esiin erilaisia valtasuhteisiin liittyviä esimerkkejä. Englantia puhuvat henkilöt ilmaisevat paremmuuttaan ja ylivoimaisuuttaan suhteessa espanjaa puhuviin henkilöihin esimerkiksi kielen, taloudellisen aseman tai kansallisuuden perusteella. Englantia puhuvat henkilöt korostavat valkoisen normatiivin mukaisia arvoja, alentavat espanjaa puhuvia eri keinoin ja käskevät espanjaa puhuvia ”painumaan takaisin sinne mistä tulivat”. Tällainen lähestyminen ei luo ainoastaan kieleen vaan myös rotuun ja/tai etniseen taustaan pohjautuvia rodullistettuja hierarkioita.
Tuon esiin myös rodun/etnisyyden vaikutuksen aineistossa kuvatuissa keskusteluissa. Vaikka tämän tutkielman puitteissa ei voi eksplisiittisesti vahvistaa henkilöiden harjoittamaa tai toisaalta kohtaamaa rasismia, väitän, että viitteitä myös rodullisesta syrjinnästä on materiaalissa läsnä. Toisin kuin tutkimusta aloittaessa oletin, materiaalissa esiintyvä rasismi on lähinnä piilorasismia. Ainoastaan yhdessä transkriptiossa käytetään avoimen rasistista kieltä (rodullistettuja haukkumasanoja), joskin myös muunlaiset aineistossa esiintyvät ilmaukset voidaan luokitella rasistisiksi. Johtopäätös rasismin ilmenemisestä voidaan vetää sen perusteella, että kieleen, kansallisuuteen ja maahanmuuttajuuteen viittaavia kommentteja käytetään piilorasismia tukevalla tavalla. Espanjaa puhuvien oletetaan olevan meksikolais- tai eteläamerikkalaistaustaisia, heitä kehotetaan käyttämään englantia ja omaksumaan muita valkoisen normatiivin mukaisia käytänteitä. Heidän kansallisuutensa ja ekonominen statuksesta ovat usein spekuloinnin kohteina tavalla, joka tukee rasistisia käsityksiä. Puhujat myös usein kieltävät olevansa rasistisia, jonka jälkeen he kuitenkin usein ilmaisevat rasistisia mielipiteitä. Tämä rasismin kieltäminen vahvistaa tutkielmassa esittämäni väitteen siitä, että rasistisia mielipiteitä omaavat henkilöt eivät pääsääntöisesti tahdo tulla nähdyksi rasisteina sen sosiaalisen ja poliittisen epäkorrektiuden vuoksi – minkä vuoksi piilorasismia ja kieleen kohdistuvaa syrjintää käytetään korvaajina ”perinteiselle” rasismille.
Aineistossa ilmenee myös viittauksia Trumpin hallinnon käyttämään muukalaisvihamieliseen ja alentavaan retoriikkaan sekä yleisemmin sosiopoliittiseen kontekstiin liittyviä käsityksiä ja sanontoja maahanmuuttajista (kuten viittaus Trumpin toisintamasta argumentista meksikolaisista raiskaajina tai oikeiston suosiman termin ”social justice warrior” käyttö). Eräs materiaalissa esiintyvä espanjaa puhuva henkilö myös kysyy häntä häiriköivältä henkilöltä, ketä hän äänesti vaaleissa, ilmentäen laajempaa ymmärrystä siitä, että tietyn puolueen tai kandidaatin äänestäjät omaavat muukalaisvihamielisiä ajatuksia.
Nämä löydökset tukevat tutkielman alussa esiin tuotuja hypoteeseja espanjan kielen käyttämisen sekä rodun/etnisyyden välillä, vahvistaen oletuksen siitä, että espanjaa puhuvat koetaan herkemmin maahanmuuttajiksi Yhdysvaltain kontekstissa. Aineistossa esiintyvät maahanmuuttajaolettamat ovat stereotyyppisiä ja rasistisia mielikuvia kannattavia ja ylläpitäviä, vahvistaen hypoteesin videoiden negatiivisesta lähestymisestä maahanmuuttoon ja espanjan kieleen. Lisäksi analyysi vahvistaa rodun ja kielen välisen yhteyden sekä alttiuden käyttää kieleen perustuvaa syrjintää ja maahanmuuttajaolettamien ilmaisemista rasismin substituutioina: aineistossa esiintyy myös piilorasistisia sekä muita epäsuoria viittauksia rotuun/etnisyyteen sekä maahanmuuttajaolettamaan ja espanjan kieleen liittyen. Nämä viittaukset ilmenevät erilaisina espanjan kieltä ja maahanmuuttajia alentavina olettamuksina ja kommentteina rodullistaen ja syrjien maahanmuuttajaolettamien kohteeksi joutuneita henkilöitä. Näin ollen saamme vastauksen myös viimeiseen tutkimuskysymykseen aineistossa esiintyvistä piilomerkityksistä.
Vaikka rasismin ja ns. rotuun tai etniseen taustaan liittyvät aihepiirit koetaan tiedeyhteisössä usein raskaina ja epäkorrekteina tutkimuskohteina (joskin tähän liittyvää merkittävää kehitystä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana), kannustan laajempaa tutkimusta aiheen parissa. Rasismi ja kieleen kohdistuva syrjintä ovat laajoja, systemaattisia ongelmakohtia ja koen, että tällaista maahanmuuttoa ja kieltä käsittelevää tutkimusta voitaisiin toteuttaa myös suomalaisessa kontekstissa.
I find that the material used in this study portrays practices of immigrantization, othering and foreignization, while also showcasing implicit and explicit racism. These views follow from individuals’ Spanish use, which encourages immigrantization on part of the English-speaking persons. In other words, Spanish speakers are perceived as more prototypically immigrant due to their language use. They also face racism and linguistic discrimination.
Based on these findings, I recommend further research into multilingual contact situations where language and race intersect. As the nature of this thesis is empirical and we consider wider connections to subjects outside linguistics, a more theoretical approach to linguistic analysis may add variety for future research.
Tämä tutkielma haluaa vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Minkälaisia maahanmuuttajaolettamia ja/tai esimerkkejä rodullistamisesta ja/tai syrjinnästä materiaalissa esiintyy? Ilmaistaanko olettamat suorasti vai epäsuorasti?
2. Miten nämä olettamat ilmenevät materiaalissa esiintyvien henkilöiden käyttämän kielen kautta?
3. Esiintyykö materiaalissa piilorasistisia tai muita epäsuoria olettamuksia siinä esiintyvien espanjaa puhuvien henkilöiden maahanmuuttostatuksesta ja/tai rodusta ja miten ne ilmenevät kuvatuissa kanssakäymisissä?
4. Käytetäänkö kieleen perustuvaa syrjintää korvikkeena rasismille?
Ennakoin aineistossa esiintyvien maahanmuuttajaolettamien olevan pääasiassa negatiivisia, rodullistavia ja stereotypioita vahvistavia sekä ilmenevän aggressiivisesti ja avoimen rasistisena kielenkäyttönä. Oletan aineistossa esiintyvän myös piilorasistisia sekä muita epäsuoria olettamia espanjaa puhuvista henkilöistä. Odotan aineistossa ilmenevän myös kansallisuuteen sekä kansalaisuuteen viittaavaa puhetta.
Aineistoksi valikoitui videopalvelu YouTubessa jaettuja vlogityyppisiä videoita, jotka kuvaavat arkipäiväisiä kohtaamisia espanjaa ja englantia puhuvien henkilöiden välillä Yhdysvalloissa. Videot on valittu tiettyjen hakusanojen (English, Spanish, interaction, United States, speaker, language) ja niiden yhdistelmien pohjalta ja niiden tuli kuvata aitoja kohtaamisia englantia ja espanjaa puhuvien henkilöiden välillä. Lisäksi videoiden tuli olla kuvattu julkisessa tilassa (sekä käytännön että eettisistä syistä). Materiaalia arvioidessa tulee huomioida, että Internet-pohjaisten, yksityisten henkilöiden jakamien videoiden todenmukaisuutta tai luotettavuutta ei voida tyydyttävästi varmistaa. Ei esimerkiksi voida tietää, ovatko videoiden tilanteet lavastettuja tai editoituja. Tutkielmaan sisällytetyt videot on kuitenkin pääasiassa valittu uutissivustojen ylläpitämiltä tileiltä paremman luotettavuuden takaamiseksi. Videoiden autenttisuuden lisäksi on huomioitava erilaisten teknologioiden, kuten algoritmien, vaikutus materiaalien keräämiseen. On myös huomattava, että sosiaalisen median palvelut suosivat yleisöä tavalla tai toisella kiinnostavaa sisältöä myös taloudellisen voiton saavuttamiseksi. Tästä syystä tietyntyyppiset videot (kuten konflikteja kuvaavat vlogit) saattavat olla yliedustettuja YouTuben hakutuloksissa.
Videoiden valikoitumisen jälkeen huomasin niiden kaikkien olevan kuvattu vuosina 2017-2020, mikä inspiroi uuden tutkimusnäkökulman: Donald Trumpin presidenttiyden ja julkisen retoriikan vaikutuksen espanjaa puhuvien kohteluun Yhdysvalloissa. Näin ollen pohdin myös tämän sosiopoliittisen kontekstin vaikutusta aineistossa siihen potentiaalisesti viittaavan puheen analysoinnin yhteydessä.
Tutkielman taustoittamisessa keskityn terminologiaan sekä aiheelle oleellisten ilmiöiden esittelyyn. Usein käytettyjä termejä ovat esimerkiksi maahanmuuttajaolettama, jolla tarkoitan henkilön kohtelua prototyyppisempänä maahanmuuttajana kansallisuuden, rodun/etnisen taustan ja/tai kielenkäytön perusteella, riippumatta henkilön todellisesta maahanmuuttajastatuksesta. Tähän käytäntöön liittyy usein rodullistamista, alisteisen aseman olettamista sekä olettamuksia henkilön sosiaalisesta/taloudellisesta tms. taustasta ja asemasta. Tässä tutkielmassa määrittelen maahanmuuttajaolettamien tekemisen rasismiin verrannaisena syrjinnän muotona, jolla on negatiivisia vaikutuksia käytänteen uhreiksi joutuneille henkilöille. On kuitenkin syytä korostaa, että en näe maahanmuuttoa tai maahanmuuttajastatusta millään tavalla negatiivisina asioina. Maahanmuuttajaolettamien liittäminen etenkin BIPOC-ihmisiin (Black, Indigenous, People of Color) kuitenkin vahvistaa rasistisia stereotypioita sekä eri liitännäisilmiöitä kuten olettamuksia kielitaidosta, taloudellisesta asemasta jne.
Muita tutkielmassa usein käytettyjä termejä ovat mm. ulkomaalaistaminen (foreignization), rodullistaminen (racialization), kielellinen syrjintä (linguistic discrimination) sekä toiseuttaminen (othering). Aiheeseen liittyvistä teemoista nostan esiin esimerkiksi ns. English-Only -ilmiön, englannin ja espanjan aseman ja historian Yhdysvalloissa sekä Trumpin hallinnon käyttämän rasistisen retoriikan sekä muukalaisvihamielisen politiikan harjoittamisen.
Analysoin videoiden pohjalta tehtyjä transkriptioita kriittisen diskurssianalyysin kautta, keskittyen yllä mainittuihin teemoihin. Kriittinen diskurssianalyysi pohjautuu Hallidayn systeemisfunktionaaliseen lingvistiikkaan (Systemic Functional Linguistics). Kriittinen diskurssianalyysi tutkii kieltä sosiaalisena käytänteenä ja käsittelee usein teemoja kuten ideologiat, valtasuhteet tai identiteetti. Erityisesti lainaan van Dijkin tutkimuksista, jotka käsittelevät yllä mainittujen teemojen lisäksi myös esimerkiksi rasismia sekä rodun merkitystä erilaisissa kanssakäymistilanteissa. Lisäksi esiteltyinä ovat Verschueren ja Fairclough teorioineen. Verschueren tässä tutkielmassa lainaamassani tutkimuksessa keskittyy etenkin piilomerkitysten ja epäsuorien olettamuksien arvioimiseen, kun Fairclough taas jakaa samankaltaisia kriittisen diskurssianalyysin tutkimusmenetelmiä kuin van Dijk, korostaen etenkin puhujan henkilökohtaisen taustan sekä tekstienvälisten laajempien ilmiöiden merkitystä yksilön asenteisiin. Tutkielman lähestymistapa on empiirinen ja aineistolähtöinen keskittyen yksityiskohtaiseen, laadulliseen diskurssianalyysiin ja mahdollisten piilomerkitysten analysointiin, mutta myös laajemman sosiopoliittisen kontekstin huomiointiin (kuten Trumpin presidenttikausi), huomioiden yllä esiteltyjen tutkijoiden lähestymistavat tämän tutkielman yhteydessä.
Kuvaan myös kriittisen diskurssianalyysin puutteita sekä sitä kohtaan esitettyä kritiikkiä. Kriittinen diskurssianalyysi ei ole yksi konkreettinen teoria vaan laajempi kehys, jonka sisällä kriittistä analyysiä voidaan harjoittaa monin eri tavoin. Tämä koetaan usein kriittisen diskurssianalyysin vahvuudeksi, mutta voidaan nähdä myös puutteena tarkkarajaisen teorian puuttuessa. Lisäksi kriittinen diskurssianalyysi keskittyy perinteisesti moniulotteisiin aihepiireihin kuten rasismiin tai identiteettiin, joita on kompleksisuutensa puolesta jo lähtökohtaisesti vaikeampi käsitellä vakiintuneena teoriana tai neutraalilla otteella. Näin ollen tulee myös huomioida, että yksittäisellä tutkijalla on huomattava vapaus materiaalin tulkinnassa, mikä saattaa vaikuttaa siihen, millä tavalla tutkielman päätelmät on tehty.
Analyysiosiossa keskityn aineiston purkuun sekä tutkimuskysymysten huomiointiin ja pohdin maahanmuuttajaolettamien sekä siihen ja rotuun/etnisyyteen liittyvien epäsuorien olettamuksien ja stereotypioiden esiintymistä aineistossa. Analysoin jokaisen kielenkäyttötilanteen kriittisesti erikseen omana kokonaisuutenaan ja lopulta pohdin yhteneväisyyksiä ja eroja niiden välillä, huomioiden minkälaisia suuntauksia ja pienen mittakaavan ilmiöitä aineistossa esiintyy. On kuitenkin huomattava, että aineiston suppeuden vuoksi on mahdotonta muodostaa käsitystä siitä, minkälaisia laajempia ilmiöitä tai ”trendejä” se saattaisi kuvata laajemmassa Yhdysvaltain kontekstissa. Aineistossa kuvattujen keskustelujen välillä on kuitenkin huomattavia yhtäläisyyksiä, jotka kuvastavat tässä yhteydessä esiintyviä mikroilmiöitä.
Tutkielman löydökset vahvistavat hypoteesin siitä, että espanjaa puhuvat tulevat Yhdysvalloissa kohdelluiksi maahanmuuttajina prototyyppisemmin espanjan kielen käytön takia. Lisäksi tulokset kuvaavat (piilo)rasistisia käsityksiä espanjaa puhuvista sekä laajemmin (oletetuista) meksikolaisista sekä eteläamerikkalaisista henkilöistä sekä heidän (oletetusta) kansallisuudestaan ja maahanmuuttajastatuksestaan. Materiaalissa esiintyvät espanjan käyttöä vastustavat henkilöt välittävät englantikeskeisiä asenteita sekä ilmaisevat kielellistä nationalismia (linguistic nationalism). Tämä käy ilmi etenkin korostamalla Yhdysvaltoja englanninkielisenä maana sekä kehottamalla espanjaa puhuvia puhumaan englantia espanjan sijaan. Espanjan käyttöä vastustavat henkilöt myös korostavat Yhdysvaltoja omana maanaan ulkomaalaistaen espanjaa puhuvia. Lisäksi aineistossa tehdään viittauksia Yhdysvaltain puolustusvoimiin ja miten niiden tarkoituksena on puolustaa englannin käyttöä Yhdysvalloissa. Nämä viittaukset ilmentävät erityisen kansallismielistä kielellistä nationalismia. Yhdysvallat vaikutetaan myös käsitettävän laajasti monolingvistiseksi maaksi. Tämä käsitys saattaa vaikuttaa myös siihen, että espanjaa puhuvien ajatellaan automaattisesti osaavan vain espanjaa, eikä englantia espanjan rinnalla – tätä kuvataan kommentein kuten ”opettele puhumaan englantia”, vaikka käynnissä oleva keskustelu käydään englanniksi.
Espanjan käyttöä vastustavat henkilöt myös jaottelevat espanjaa puhuvat epäsuorien olettamuksien kautta ”toisiksi” ja ulkomaalaisiksi, rodullistaen espanjaa puhuvia syrjivällä tavalla. Esimerkkejä tällaisesta retoriikasta on esitetty useissa tutkielman taulukoissa. Samoin olettamuksia tehdään espanjaa puhuvien taloudellisesta asemasta sekä asemasta ”laittomina” maahanmuuttajina, kriminalisoiden maahanmuuttajia ja luoden kuvaa Yhdysvaltain kansalaisia riistävästä sosiaalituilla elävästä ihmisjoukosta. Lisäksi aineistoesimerkit tuovat esiin erilaisia valtasuhteisiin liittyviä esimerkkejä. Englantia puhuvat henkilöt ilmaisevat paremmuuttaan ja ylivoimaisuuttaan suhteessa espanjaa puhuviin henkilöihin esimerkiksi kielen, taloudellisen aseman tai kansallisuuden perusteella. Englantia puhuvat henkilöt korostavat valkoisen normatiivin mukaisia arvoja, alentavat espanjaa puhuvia eri keinoin ja käskevät espanjaa puhuvia ”painumaan takaisin sinne mistä tulivat”. Tällainen lähestyminen ei luo ainoastaan kieleen vaan myös rotuun ja/tai etniseen taustaan pohjautuvia rodullistettuja hierarkioita.
Tuon esiin myös rodun/etnisyyden vaikutuksen aineistossa kuvatuissa keskusteluissa. Vaikka tämän tutkielman puitteissa ei voi eksplisiittisesti vahvistaa henkilöiden harjoittamaa tai toisaalta kohtaamaa rasismia, väitän, että viitteitä myös rodullisesta syrjinnästä on materiaalissa läsnä. Toisin kuin tutkimusta aloittaessa oletin, materiaalissa esiintyvä rasismi on lähinnä piilorasismia. Ainoastaan yhdessä transkriptiossa käytetään avoimen rasistista kieltä (rodullistettuja haukkumasanoja), joskin myös muunlaiset aineistossa esiintyvät ilmaukset voidaan luokitella rasistisiksi. Johtopäätös rasismin ilmenemisestä voidaan vetää sen perusteella, että kieleen, kansallisuuteen ja maahanmuuttajuuteen viittaavia kommentteja käytetään piilorasismia tukevalla tavalla. Espanjaa puhuvien oletetaan olevan meksikolais- tai eteläamerikkalaistaustaisia, heitä kehotetaan käyttämään englantia ja omaksumaan muita valkoisen normatiivin mukaisia käytänteitä. Heidän kansallisuutensa ja ekonominen statuksesta ovat usein spekuloinnin kohteina tavalla, joka tukee rasistisia käsityksiä. Puhujat myös usein kieltävät olevansa rasistisia, jonka jälkeen he kuitenkin usein ilmaisevat rasistisia mielipiteitä. Tämä rasismin kieltäminen vahvistaa tutkielmassa esittämäni väitteen siitä, että rasistisia mielipiteitä omaavat henkilöt eivät pääsääntöisesti tahdo tulla nähdyksi rasisteina sen sosiaalisen ja poliittisen epäkorrektiuden vuoksi – minkä vuoksi piilorasismia ja kieleen kohdistuvaa syrjintää käytetään korvaajina ”perinteiselle” rasismille.
Aineistossa ilmenee myös viittauksia Trumpin hallinnon käyttämään muukalaisvihamieliseen ja alentavaan retoriikkaan sekä yleisemmin sosiopoliittiseen kontekstiin liittyviä käsityksiä ja sanontoja maahanmuuttajista (kuten viittaus Trumpin toisintamasta argumentista meksikolaisista raiskaajina tai oikeiston suosiman termin ”social justice warrior” käyttö). Eräs materiaalissa esiintyvä espanjaa puhuva henkilö myös kysyy häntä häiriköivältä henkilöltä, ketä hän äänesti vaaleissa, ilmentäen laajempaa ymmärrystä siitä, että tietyn puolueen tai kandidaatin äänestäjät omaavat muukalaisvihamielisiä ajatuksia.
Nämä löydökset tukevat tutkielman alussa esiin tuotuja hypoteeseja espanjan kielen käyttämisen sekä rodun/etnisyyden välillä, vahvistaen oletuksen siitä, että espanjaa puhuvat koetaan herkemmin maahanmuuttajiksi Yhdysvaltain kontekstissa. Aineistossa esiintyvät maahanmuuttajaolettamat ovat stereotyyppisiä ja rasistisia mielikuvia kannattavia ja ylläpitäviä, vahvistaen hypoteesin videoiden negatiivisesta lähestymisestä maahanmuuttoon ja espanjan kieleen. Lisäksi analyysi vahvistaa rodun ja kielen välisen yhteyden sekä alttiuden käyttää kieleen perustuvaa syrjintää ja maahanmuuttajaolettamien ilmaisemista rasismin substituutioina: aineistossa esiintyy myös piilorasistisia sekä muita epäsuoria viittauksia rotuun/etnisyyteen sekä maahanmuuttajaolettamaan ja espanjan kieleen liittyen. Nämä viittaukset ilmenevät erilaisina espanjan kieltä ja maahanmuuttajia alentavina olettamuksina ja kommentteina rodullistaen ja syrjien maahanmuuttajaolettamien kohteeksi joutuneita henkilöitä. Näin ollen saamme vastauksen myös viimeiseen tutkimuskysymykseen aineistossa esiintyvistä piilomerkityksistä.
Vaikka rasismin ja ns. rotuun tai etniseen taustaan liittyvät aihepiirit koetaan tiedeyhteisössä usein raskaina ja epäkorrekteina tutkimuskohteina (joskin tähän liittyvää merkittävää kehitystä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana), kannustan laajempaa tutkimusta aiheen parissa. Rasismi ja kieleen kohdistuva syrjintä ovat laajoja, systemaattisia ongelmakohtia ja koen, että tällaista maahanmuuttoa ja kieltä käsittelevää tutkimusta voitaisiin toteuttaa myös suomalaisessa kontekstissa.