Pronominien kääntyminen konekääntimillä ranskasta suomeen
Rajala, Joanna (2024-05-03)
Pronominien kääntyminen konekääntimillä ranskasta suomeen
Rajala, Joanna
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444738
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444738
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan pronominien kääntymistä konekääntimillä ranskasta suomeen. Tutkimuskohteet ovat seuraavat ranskan kielen pronominit: il, elle, ils, elles, l’, le, la, ja les. Kyseiset pronominit valittiin tutkittaviksi sen takia, että useimmat niistä voivat ilmaista tarkoitteen sukupuolta, mukaan lukien kieliopillinen sukupuoli. Tämä on ranskan kielessä esiintyvä ilmiö, jota suomen kielessä ei ole. Suomen kielen pronominit eivät ilmaise sukupuolta, joten niiden kääntämisessä voidaan joutua käyttämään muita keinoja. Tämä ranskan ja suomen kielten välinen ero tekee aiheesta mielenkiintoisen.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin kahta varsinaista konekäännintä (Google Translate ja DeepL Translator) sekä ChatGPT:tä, joka on tekoäly, mutta jota voidaan käyttää myös kääntimenä. Aineistona toimi osio ranskankielisestä Katherine Pancolin romaanista La valse lente des tortues (2008). Myös teoksen suomennosta Kilpikonnien hidas valssi (Lotta Toivanen, 2012) käytettiin osana tutkimusta. Tarkoituksena oli tutkia sitä, miten konekääntimet selviytyvät pronominien kääntämisestä. Erityisesti tutkittiin sitä, ovatko viittaukset oikein ja ovatko ne selviä. Tätä varten kehiteltiin oma arviointimalli. Eri konekääntimien tuloksia voidaan vertailla keskenään, jolloin saadaan selville, mikä niistä toimii parhaiten. Tutkimuksessa saatiin myös tietoa esimerkiksi siitä, mitä käännöksiä kääntimet käyttävät eniten.
Tulosten perusteella suurin osa jokaisen kääntimen viittauksista oli oikein. Tätä tärkeämpää on kuitenkin tarkastella sitä, ovatko viittaukset selviä. Selkeyden kohdalla esiintyi myös eroja eri kääntimien välillä. Eniten selviä viittauksia oli DeepL:llä (142 kohtaa 249:stä), toiseksi eniten ChatGPT:llä (94) ja vähiten Google Translatella (81). Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että kyseessä on vain pieni aineisto, eikä näiden tulosten perusteella voida tehdä pitäviä johtopäätöksiä. Siispä olisikin kiinnostavaa tutkia aihetta lisää erilaisilla aineistoilla, kielipareilla ja kääntimillä.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin kahta varsinaista konekäännintä (Google Translate ja DeepL Translator) sekä ChatGPT:tä, joka on tekoäly, mutta jota voidaan käyttää myös kääntimenä. Aineistona toimi osio ranskankielisestä Katherine Pancolin romaanista La valse lente des tortues (2008). Myös teoksen suomennosta Kilpikonnien hidas valssi (Lotta Toivanen, 2012) käytettiin osana tutkimusta. Tarkoituksena oli tutkia sitä, miten konekääntimet selviytyvät pronominien kääntämisestä. Erityisesti tutkittiin sitä, ovatko viittaukset oikein ja ovatko ne selviä. Tätä varten kehiteltiin oma arviointimalli. Eri konekääntimien tuloksia voidaan vertailla keskenään, jolloin saadaan selville, mikä niistä toimii parhaiten. Tutkimuksessa saatiin myös tietoa esimerkiksi siitä, mitä käännöksiä kääntimet käyttävät eniten.
Tulosten perusteella suurin osa jokaisen kääntimen viittauksista oli oikein. Tätä tärkeämpää on kuitenkin tarkastella sitä, ovatko viittaukset selviä. Selkeyden kohdalla esiintyi myös eroja eri kääntimien välillä. Eniten selviä viittauksia oli DeepL:llä (142 kohtaa 249:stä), toiseksi eniten ChatGPT:llä (94) ja vähiten Google Translatella (81). Täytyy kuitenkin pitää mielessä, että kyseessä on vain pieni aineisto, eikä näiden tulosten perusteella voida tehdä pitäviä johtopäätöksiä. Siispä olisikin kiinnostavaa tutkia aihetta lisää erilaisilla aineistoilla, kielipareilla ja kääntimillä.