Luokanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnistaan työyhteisössä
Bergman, Taika; Lehtinen, Maarit (2024-04-30)
Luokanopettajien kokemuksia ja näkemyksiä työhyvinvoinnistaan työyhteisössä
Bergman, Taika
Lehtinen, Maarit
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444668
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444668
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä luokanopettajien työyhteisön merkityksestä heidän työhyvinvoinnilleen vuorovaikutussuhteiden ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmista. Aiempi tutkimus on keskittynyt lähinnä opettajien työtä kuormittaviin tekijöihin ja työyhteisön merkityksen negatiivisiin puoliin. Aihetta on tärkeää tutkia muun muassa siksi, että opettajien työolot ovat heikentyneet, ja heidän työhyvinvoinnillaan on merkitystä myös oppilaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tutkimusta on tärkeää tehdä juuri työyhteisön näkökulmasta, sillä sen on todettu erityisesti parantavan opettajien työhyvinvointia.
Tutkimukseen osallistui kymmenen luokanopettajana toimivaa henkilöä Etelä-Suomen alueelta. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluiden avulla. Se oli luonteeltaan laadullinen ja aineisto käsiteltiin käyttämällä sisällönanalyysiä teemoittelun keinoin.
Tutkimukselle muodostui neljä päätulosta. Ensinnäkin luokanopettajien mukaan kaikki koulun työntekijät eivät kuulu samalla tavalla työyhteisöön. Toiseksi luokanopettajien työhyvinvointia työyhteisössä edistivät erityisesti johtaminen, vuorovaikutus, työkavereiden arvostus ja yhdistävät tekijät työntekijöiden välillä. Kolmanneksi luokanopettajien työhyvinvointia työyhteisössä estivät heikko johtaminen, vuorovaikutuksen haasteet ja fyysiseen tilaan liittyvät ongelmat. Neljänneksi moniammatillisen yhteistyön koettiin tukevan luokanopettajien työhyvinvointia vastuun jakamisen ja toisten ammattilaisten oppilastuntemuksen kautta.
Tutkimus on linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa siinä, että osa koulun työntekijöistä jää työyhteisön ulkopuolelle. Lisäksi tutkimuksesta tulee ilmi, että työyhteisöllä on merkitystä luokanopettajien työhyvinvoinnille niin hyvässä kuin pahassa. Moniammatillisesta yhteistyöstä luokanopettajat eivät kuitenkaan puhuneet, ellei siitä erikseen kysytty. Jatkotutkimusta tulisi tehdä kaikkiin neljään päätulokseen liittyen. Koulun vuorovaikutussuhteita tulisi tutkia lisää muidenkin ammattilaisten näkökulmista. Myös luokanopettajien työhyvinvointia työyhteisössä olisi hyvä tutkia lisää eri näkökulmista. Moniammatillista yhteistyötä taas tulisi tutkia luokanopettajien työhyvinvoinnin näkökulmasta, sillä aiempi tutkimus keskittyy lähinnä sosiaali- ja terveysalan tutkimuskentälle.
Tutkimukseen osallistui kymmenen luokanopettajana toimivaa henkilöä Etelä-Suomen alueelta. Tutkimus toteutettiin yksilöhaastatteluiden avulla. Se oli luonteeltaan laadullinen ja aineisto käsiteltiin käyttämällä sisällönanalyysiä teemoittelun keinoin.
Tutkimukselle muodostui neljä päätulosta. Ensinnäkin luokanopettajien mukaan kaikki koulun työntekijät eivät kuulu samalla tavalla työyhteisöön. Toiseksi luokanopettajien työhyvinvointia työyhteisössä edistivät erityisesti johtaminen, vuorovaikutus, työkavereiden arvostus ja yhdistävät tekijät työntekijöiden välillä. Kolmanneksi luokanopettajien työhyvinvointia työyhteisössä estivät heikko johtaminen, vuorovaikutuksen haasteet ja fyysiseen tilaan liittyvät ongelmat. Neljänneksi moniammatillisen yhteistyön koettiin tukevan luokanopettajien työhyvinvointia vastuun jakamisen ja toisten ammattilaisten oppilastuntemuksen kautta.
Tutkimus on linjassa aiemman tutkimuskirjallisuuden kanssa siinä, että osa koulun työntekijöistä jää työyhteisön ulkopuolelle. Lisäksi tutkimuksesta tulee ilmi, että työyhteisöllä on merkitystä luokanopettajien työhyvinvoinnille niin hyvässä kuin pahassa. Moniammatillisesta yhteistyöstä luokanopettajat eivät kuitenkaan puhuneet, ellei siitä erikseen kysytty. Jatkotutkimusta tulisi tehdä kaikkiin neljään päätulokseen liittyen. Koulun vuorovaikutussuhteita tulisi tutkia lisää muidenkin ammattilaisten näkökulmista. Myös luokanopettajien työhyvinvointia työyhteisössä olisi hyvä tutkia lisää eri näkökulmista. Moniammatillista yhteistyötä taas tulisi tutkia luokanopettajien työhyvinvoinnin näkökulmasta, sillä aiempi tutkimus keskittyy lähinnä sosiaali- ja terveysalan tutkimuskentälle.