”Älykkyyteni puolesta olisin kyennyt mihin tahansa, mutta keskittymättömyyteni on rajannut monia mahdollisuuksia” : ADHD-diagnoosin saaneiden aikuisten kokemuksia koulutuksellisista toimintavalmiuksistaan
Larmi, Sissi (2024-05-22)
”Älykkyyteni puolesta olisin kyennyt mihin tahansa, mutta keskittymättömyyteni on rajannut monia mahdollisuuksia” : ADHD-diagnoosin saaneiden aikuisten kokemuksia koulutuksellisista toimintavalmiuksistaan
Larmi, Sissi
(22.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443804
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443804
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisten tekijöiden ADHD-diagnoosin saaneet aikuiset kokevat vaikuttaneen heidän koulutuksellisten toimintavalmiuksiensa muodostumiseen. Tutkimuksen
teoreettisen viitekehyksen muodostaa Amartya Senin ja Martha Nussbaumin kehittelemä toimintavalmiuden käsite. Toimintavalmiudella tarkoitetaan yksilön tosiasiallisia kykyjä olla haluamansa kaltainen ja tehdä haluamiaan asioita. Koulutuksellisilla toimintavalmiuksilla sen sijaan viitataan yksilön mahdollisuuksiin kouluttautua ja tehdä koulutusta koskevia valintoja. ADHD vaikuttaa monin eri tavoin yksilön oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä koulutuspolun muotoutumiseen. On tärkeä tunnistaa, millaiset tekijät ADHD-piirteisen yksilön toimintavalmiuksien kehittymiseen vaikuttavat, jotta mahdollisiin epäkohtiin ja vahvuuksiin voidaan tarttua.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselylomakkeella, johon vastasi 14 täysi-ikäistä ADHD-diagnoosin saanutta henkilöä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen, mikä tarkoittaa, että analyysi eteni niin teorian kuin myös aineiston ohjaamana. Poimin aineistosta yhteensä 63 alkuperäisilmaisua, jotka jaettiin pelkistettyihin ilmaisuihin, jotka taas yhdistettiin alakategorioiksi. Lopulta muodostui viisi teemaa, jotka kuvaavat tekijöitä, joiden osallistujat kokevat vaikuttaneen koulutuksellisten toimintavalmiuksiensa muodostumiseen. Teemat ovat (1) ADHD-piirteet (2) ADHD-diagnoosi (3) Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (4) Sosiaaliset resurssit sekä (5) Henkilökohtaiset ominaisuudet ja voimavarat.
Jokainen teema kuvaa sekä tekijöitä, joiden koetaan vaikuttaneen kielteisesti koulutuksellisten toimintavalmiuksien kehittymiseen, että tekijöitä, joiden vaikutukset koetaan myönteisinä tai neutraaleina. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että ADHD:n koetut vaikutukset yksilön koulutuksellisten toimintavalmiuksien kehittymiseen ovat merkittäviä. Osallistujien kokemukset koulutuksellisista toimintavalmiuksistaan ja niihin vaikuttaneista tekijöistä olivat jossain määrin vaihtelevia. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että ADHD on heterogeeninen ominaisuus, joka heijastuu yksilöllisesti jokaisen diagnoosin saaneen elämään. Yksilöllisten erojen taustalla vaikuttavat toimintavalmiusajatteluun liittyvät käsitteet: yksilön resurssit sekä henkilökohtaiset, sosiaaliset ja ympäristön muuntotekijät.
teoreettisen viitekehyksen muodostaa Amartya Senin ja Martha Nussbaumin kehittelemä toimintavalmiuden käsite. Toimintavalmiudella tarkoitetaan yksilön tosiasiallisia kykyjä olla haluamansa kaltainen ja tehdä haluamiaan asioita. Koulutuksellisilla toimintavalmiuksilla sen sijaan viitataan yksilön mahdollisuuksiin kouluttautua ja tehdä koulutusta koskevia valintoja. ADHD vaikuttaa monin eri tavoin yksilön oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä koulutuspolun muotoutumiseen. On tärkeä tunnistaa, millaiset tekijät ADHD-piirteisen yksilön toimintavalmiuksien kehittymiseen vaikuttavat, jotta mahdollisiin epäkohtiin ja vahvuuksiin voidaan tarttua.
Tutkimusaineisto kerättiin laadullisella kyselylomakkeella, johon vastasi 14 täysi-ikäistä ADHD-diagnoosin saanutta henkilöä. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen, mikä tarkoittaa, että analyysi eteni niin teorian kuin myös aineiston ohjaamana. Poimin aineistosta yhteensä 63 alkuperäisilmaisua, jotka jaettiin pelkistettyihin ilmaisuihin, jotka taas yhdistettiin alakategorioiksi. Lopulta muodostui viisi teemaa, jotka kuvaavat tekijöitä, joiden osallistujat kokevat vaikuttaneen koulutuksellisten toimintavalmiuksiensa muodostumiseen. Teemat ovat (1) ADHD-piirteet (2) ADHD-diagnoosi (3) Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (4) Sosiaaliset resurssit sekä (5) Henkilökohtaiset ominaisuudet ja voimavarat.
Jokainen teema kuvaa sekä tekijöitä, joiden koetaan vaikuttaneen kielteisesti koulutuksellisten toimintavalmiuksien kehittymiseen, että tekijöitä, joiden vaikutukset koetaan myönteisinä tai neutraaleina. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että ADHD:n koetut vaikutukset yksilön koulutuksellisten toimintavalmiuksien kehittymiseen ovat merkittäviä. Osallistujien kokemukset koulutuksellisista toimintavalmiuksistaan ja niihin vaikuttaneista tekijöistä olivat jossain määrin vaihtelevia. Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että ADHD on heterogeeninen ominaisuus, joka heijastuu yksilöllisesti jokaisen diagnoosin saaneen elämään. Yksilöllisten erojen taustalla vaikuttavat toimintavalmiusajatteluun liittyvät käsitteet: yksilön resurssit sekä henkilökohtaiset, sosiaaliset ja ympäristön muuntotekijät.