Sukupuolen vaikutus lääkkeiden farmakokinetiikkaan ja lääkevasteeseen

Abstract

Naisilla tavataan enemmän lääkkeistä aiheutuvia vakavia haittavaikutuksia kuin miehillä. Tämä ei välttämättä selity vain naisten herkemmällä hakeutumisella hoitoon niiden vuoksi, vaan syyt saattavat johtua farmakokineettisistä eroista sukupuolten välillä. Aiemmin tutkimukset on tehty ainoastaan miessukupuolella sekä prekliinisessä että kliinisessä vaiheessa johtuen pääasiassa naisten mahdollisuudesta olla raskaana. Tästä huolimatta naisille määrätään usein sama annos kuin miehille. Vuonna 1993 Yhdysvaltain terveysvirasto (National Institutes of Health, NIH) asetti lain, jonka mukaan kliinisissä tutkimuksissa täytyy olla mukana myös naisia. Tutkimuksia naisten ja miesten välisistä eroista on tehty kokonaisuudessaan melko vähän yksittäisiin farmakokinetiikan osa-alueisiin liittyen eikä niitä olla toistettu vuosiin tai vuosikymmeniin. Naisilla ja miehillä on huomattu fysiologisia eroja maha-suolikanavan toiminnassa ja sukupuolten välillä on tunnetusti eroja kehon koostumuksessa. Myös lääkkeitä muokkaavien sytokromi P450 (CYP) -entsyymien määrissä ja aktiivisuudessa on havaittu eroja kudosnäytteitä ja eri lääkeaineiden aineenvaihduntaa tutkivissa kokeissa. Erityksessä puolestaan eroja on tutkittu erittäin niukasti. Nämä farmakokineettiset erot naisilla ja miehillä voivat vaikuttaa merkittävästikin lääkkeiden tehoon ja haittavaikutuksiin. Lääkeaineiden aineenvaihdunnan kannalta CYP-entsyymeistä tärkein on CYP3A4-entsyymi. Tämän entsyymin osalta eroja on havaittu melko runsaasti ja naisilla on huomattu tämän entsyymin ilmentyvän jopa lähes kaksinkertaisesti miehiin verrattuna. Eroja on havaittu myös CYP1A2- ja CYP2D6-entsyymien osalta, mutta CYP2C19-entsyymin osalta ei niinkään. Hormonien vaikutusta CYP-entsyymien toimintaan on tutkittu ihmisillä hieman. Etenkin ehkäisy- ja hormonikorvausvalmisteiden on huomattu estävän joidenkin entsyymien toimintaa, mutta eroja entsyymien aktiivisuudessa ja lääkkeiden puhdistumassa on huomattu myös elimistön oman hormonitoiminnan mukaan. Valloillaan olevan sukupuolihormonin (estrogeenit vai androgeenit) sekä kuukautiskierron eri vaiheiden on havaittu vaikuttavan lääkkeiden puhdistumaan. Eroja sukupuolten välillä on huomattu lukuisten lääkeaineiden osalta, ja erot ovat vaihdelleet pienistä suurempiin. Joidenkin lääkeaineiden osalta keskustelua on syntynyt enemmän kuin toisten. Esimerkiksi unilääke tsolpideemin aiheuttamista eroista miesten ja naisten välillä löytyy paljon artikkeleita ja tutkimustuloksia. Nykyisten tutkimusten valossa vaikuttaisi siltä, että erot naisten ja miesten lääkevasteissa ja haittavaikutuksissa voisivat selittyä farmakokineettisillä eroilla. Tämän vuoksi lääkkeiden kinetiikan tutkiminen molemmilla sukupuolilla ja hoidon toteuttaminen sen mukaisesti olisi tärkeää.