Sopimussakko sopimusteknisenä keinona
Tasku, Juuso (2024-05-07)
Sopimussakko sopimusteknisenä keinona
Tasku, Juuso
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443930
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443930
Tiivistelmä
Liiketoiminta tapahtuu osin sopimusten avulla. Sopimusoikeudellista lainsäädäntöä on tärkeä
ymmärtää, jotta liiketoimintaa saadaan ohjattua mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Kaikissa
liiketoiminnan sopimuksissa on jollain tasolla riskinsä. On hyvä tunnistaa, millaiset sopimukset
vaativat yrityksiltä parempaa suojautumista, joita yleinen vahingonkorvausvelvollisuus ei täysimääräisesti suojaa. Sopimussakko on siten erinomainen sopimustekninen keino, jonka avulla
voi suojata liiketoimintaa tilanteissa, jossa voidaan arvioida mahdollisesta sopimusrikkomuksesta aiheutuvia välillisiä vahinkoja, jotka jäisivät korvaamatta vahingonkorvausvastuun perusteella. Sopimussakko voi sopimusteknisesti toimia myös päinvastaisessa tarkoituksessa, joissa
mahdollisia korvauksia pyritään minimoimaan, jos etukäteen voidaan arvioida, että ilman sopimussakon lisäämistä sopimusehtoihin, tulisi mahdollisia vahingonkorvauksia maksettavaksi
enemmän. Sopimussakko voi siten toimia myös vastuunrajoituskeinona, että toiminnan suojaamisena.
Tutkielma käsittelee aihetta seuraavien tutkimuskysymysten avulla:
1. Millainen sopimussakko on rakenteeltaan, ja miten se eroaa vahingonkorvauksista sopimusrikkomusten tapauksissa?
2. Mitkä ovat yleisimmät tarkoitusperät sopimussakon lisäämiselle sopimusehtoihin?
3. Millaisissa tilanteissa sopimussakko voi olla pätemätön, vaikka se olisi lisätty sopimusehtoihin ja hyväksytty sopimuksen tekovaiheessa?
Tutkielma vastaa näihin kysymyksiin seuraavasti: 1) Sopimussakko ja sen laatu määrätään sopimusehdoissa, ja se voi olla kiinteä korvaus, tai se voidaan laskea jonkin ennalta määrätyn laskentaperusteen mukaan, mikäli sopimusta rikotaan. Sopimussakkoehdon mukaan sopimusta rikkonut osapuoli korvaa ennalta määrätyn sopimussakon määräisen korvauksen. Merkitystä ei ole
onko sopimusrikkomuksesta aiheutunut välillisitä vai välitöntä vahinkoa. Velkoja saa hyvityksen ilman todistustaakkaa vahingon osoittamisesta, mikäli sopimusta on rikottu sopimussakkoehdoissa määritellyllä tavalla. Sopimussakko on näin vahingonkorvauksen vaihtoehtoinen
keino. 2) Sopimussakon tärkein merkitys lienee olevan preventiivinen, eli sopimussakon avulla
yritetään painostaa vastapuolta pitämään sopimuksesta kiinni. Sopimussakko voi myös toimia
selvityskeinona, eli se lisätään sopimukseen, jotta mahdolliset konfliktitilanteet ovat mahdollisimman helppo selvittää. Sopimussakolla voi olla myös rajoitustarkoitus, eli sen avulla voidaan
yrittää rajata mahdollista korvausvastuuta. Sopimussakolla pyritään varmistamaan korvaus täysimääräisesti, eli sopimussakon lisäämällä sopimusehtoihin voi velkoja olla luottavainen, että
vahingot tulevat kunnolla korvatuksi, vaikka vahingot olisivat vaikeasti osoitettavissa. 3) Mikäli
pääsopimus on pätemätön, on myös sopimussakkoehto mitätön. Tietyissä sopimuksissa voi olla
määritelty sopimussakon enimmäismäärät, ja tätä suuremmat sopimussakot ovat myös pätemättömiä ylittävältä osalta. Sopimussakko ei saa olla kohtuuton tai hyvän tavan vastainen sopimusosapuolen kannalta.
ymmärtää, jotta liiketoimintaa saadaan ohjattua mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Kaikissa
liiketoiminnan sopimuksissa on jollain tasolla riskinsä. On hyvä tunnistaa, millaiset sopimukset
vaativat yrityksiltä parempaa suojautumista, joita yleinen vahingonkorvausvelvollisuus ei täysimääräisesti suojaa. Sopimussakko on siten erinomainen sopimustekninen keino, jonka avulla
voi suojata liiketoimintaa tilanteissa, jossa voidaan arvioida mahdollisesta sopimusrikkomuksesta aiheutuvia välillisiä vahinkoja, jotka jäisivät korvaamatta vahingonkorvausvastuun perusteella. Sopimussakko voi sopimusteknisesti toimia myös päinvastaisessa tarkoituksessa, joissa
mahdollisia korvauksia pyritään minimoimaan, jos etukäteen voidaan arvioida, että ilman sopimussakon lisäämistä sopimusehtoihin, tulisi mahdollisia vahingonkorvauksia maksettavaksi
enemmän. Sopimussakko voi siten toimia myös vastuunrajoituskeinona, että toiminnan suojaamisena.
Tutkielma käsittelee aihetta seuraavien tutkimuskysymysten avulla:
1. Millainen sopimussakko on rakenteeltaan, ja miten se eroaa vahingonkorvauksista sopimusrikkomusten tapauksissa?
2. Mitkä ovat yleisimmät tarkoitusperät sopimussakon lisäämiselle sopimusehtoihin?
3. Millaisissa tilanteissa sopimussakko voi olla pätemätön, vaikka se olisi lisätty sopimusehtoihin ja hyväksytty sopimuksen tekovaiheessa?
Tutkielma vastaa näihin kysymyksiin seuraavasti: 1) Sopimussakko ja sen laatu määrätään sopimusehdoissa, ja se voi olla kiinteä korvaus, tai se voidaan laskea jonkin ennalta määrätyn laskentaperusteen mukaan, mikäli sopimusta rikotaan. Sopimussakkoehdon mukaan sopimusta rikkonut osapuoli korvaa ennalta määrätyn sopimussakon määräisen korvauksen. Merkitystä ei ole
onko sopimusrikkomuksesta aiheutunut välillisitä vai välitöntä vahinkoa. Velkoja saa hyvityksen ilman todistustaakkaa vahingon osoittamisesta, mikäli sopimusta on rikottu sopimussakkoehdoissa määritellyllä tavalla. Sopimussakko on näin vahingonkorvauksen vaihtoehtoinen
keino. 2) Sopimussakon tärkein merkitys lienee olevan preventiivinen, eli sopimussakon avulla
yritetään painostaa vastapuolta pitämään sopimuksesta kiinni. Sopimussakko voi myös toimia
selvityskeinona, eli se lisätään sopimukseen, jotta mahdolliset konfliktitilanteet ovat mahdollisimman helppo selvittää. Sopimussakolla voi olla myös rajoitustarkoitus, eli sen avulla voidaan
yrittää rajata mahdollista korvausvastuuta. Sopimussakolla pyritään varmistamaan korvaus täysimääräisesti, eli sopimussakon lisäämällä sopimusehtoihin voi velkoja olla luottavainen, että
vahingot tulevat kunnolla korvatuksi, vaikka vahingot olisivat vaikeasti osoitettavissa. 3) Mikäli
pääsopimus on pätemätön, on myös sopimussakkoehto mitätön. Tietyissä sopimuksissa voi olla
määritelty sopimussakon enimmäismäärät, ja tätä suuremmat sopimussakot ovat myös pätemättömiä ylittävältä osalta. Sopimussakko ei saa olla kohtuuton tai hyvän tavan vastainen sopimusosapuolen kannalta.