Sopimussakko sopimusteknisenä keinona

Abstract

Liiketoiminta tapahtuu osin sopimusten avulla. Sopimusoikeudellista lainsäädäntöä on tärkeä ymmärtää, jotta liiketoimintaa saadaan ohjattua mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Kaikissa liiketoiminnan sopimuksissa on jollain tasolla riskinsä. On hyvä tunnistaa, millaiset sopimukset vaativat yrityksiltä parempaa suojautumista, joita yleinen vahingonkorvausvelvollisuus ei täysimääräisesti suojaa. Sopimussakko on siten erinomainen sopimustekninen keino, jonka avulla voi suojata liiketoimintaa tilanteissa, jossa voidaan arvioida mahdollisesta sopimusrikkomuksesta aiheutuvia välillisiä vahinkoja, jotka jäisivät korvaamatta vahingonkorvausvastuun perusteella. Sopimussakko voi sopimusteknisesti toimia myös päinvastaisessa tarkoituksessa, joissa mahdollisia korvauksia pyritään minimoimaan, jos etukäteen voidaan arvioida, että ilman sopimussakon lisäämistä sopimusehtoihin, tulisi mahdollisia vahingonkorvauksia maksettavaksi enemmän. Sopimussakko voi siten toimia myös vastuunrajoituskeinona, että toiminnan suojaamisena. Tutkielma käsittelee aihetta seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. Millainen sopimussakko on rakenteeltaan, ja miten se eroaa vahingonkorvauksista sopimusrikkomusten tapauksissa? 2. Mitkä ovat yleisimmät tarkoitusperät sopimussakon lisäämiselle sopimusehtoihin? 3. Millaisissa tilanteissa sopimussakko voi olla pätemätön, vaikka se olisi lisätty sopimusehtoihin ja hyväksytty sopimuksen tekovaiheessa? Tutkielma vastaa näihin kysymyksiin seuraavasti: 1) Sopimussakko ja sen laatu määrätään sopimusehdoissa, ja se voi olla kiinteä korvaus, tai se voidaan laskea jonkin ennalta määrätyn laskentaperusteen mukaan, mikäli sopimusta rikotaan. Sopimussakkoehdon mukaan sopimusta rikkonut osapuoli korvaa ennalta määrätyn sopimussakon määräisen korvauksen. Merkitystä ei ole onko sopimusrikkomuksesta aiheutunut välillisitä vai välitöntä vahinkoa. Velkoja saa hyvityksen ilman todistustaakkaa vahingon osoittamisesta, mikäli sopimusta on rikottu sopimussakkoehdoissa määritellyllä tavalla. Sopimussakko on näin vahingonkorvauksen vaihtoehtoinen keino. 2) Sopimussakon tärkein merkitys lienee olevan preventiivinen, eli sopimussakon avulla yritetään painostaa vastapuolta pitämään sopimuksesta kiinni. Sopimussakko voi myös toimia selvityskeinona, eli se lisätään sopimukseen, jotta mahdolliset konfliktitilanteet ovat mahdollisimman helppo selvittää. Sopimussakolla voi olla myös rajoitustarkoitus, eli sen avulla voidaan yrittää rajata mahdollista korvausvastuuta. Sopimussakolla pyritään varmistamaan korvaus täysimääräisesti, eli sopimussakon lisäämällä sopimusehtoihin voi velkoja olla luottavainen, että vahingot tulevat kunnolla korvatuksi, vaikka vahingot olisivat vaikeasti osoitettavissa. 3) Mikäli pääsopimus on pätemätön, on myös sopimussakkoehto mitätön. Tietyissä sopimuksissa voi olla määritelty sopimussakon enimmäismäärät, ja tätä suuremmat sopimussakot ovat myös pätemättömiä ylittävältä osalta. Sopimussakko ei saa olla kohtuuton tai hyvän tavan vastainen sopimusosapuolen kannalta.