Verb Network Strengthening Treatment (VNeST) -afasiakuntoutuksen vaikuttavuus kielellisten taitojen kuntoutumiseen
Rajala, Eetu; Keski-Karhu, Enni (2024-05-22)
Verb Network Strengthening Treatment (VNeST) -afasiakuntoutuksen vaikuttavuus kielellisten taitojen kuntoutumiseen
(22.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443821
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443821
Tiivistelmä
Afasialla tarkoitetaan puheen tuottamisen ja ymmärtämisen neurologista häiriötä, johon sairastuu vuosittain noin 25 000 suomalaista. Häiriön yhtenä yleisimpänä oireena ovat sananlöytämisvaikeudet. Näitä vaikeuksia voidaan kuntouttaa erilaisilla menetelmillä, jotka painottuvat yleensä substantiivien nimeämisen edistämiseen. Vähemmälle tarkastelulle on sen sijaan jäänyt verbien tuottamista edistävä kuntoutus. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelimme verbipainotteisen Verb Network Strengthening Treatment (VNeST) -kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointimenetelmiä ja havaittuja kuntoutusvaikutuksia afaattisten henkilöiden kielellisten taitojen kuntoutumiseen.
Toteutimme kandidaatintutkielmamme systemaattisena kirjallisuuskatsauksena hakemalla artikkeleita PubMed-, MEDLINE-, APAPsycinfo-, APAArticles-, Google Scholar- ja Linguistics and Language Behavior Abstracts -tietokannoista. Tutkielmamme aineistoon valittiin vertaisarvioidut tutkimukset, joissa tutkittiin VNeST-kuntoutuksen vaikuttavuutta kielellisten taitojen kuntoutumiseen henkilöillä, joilla oli aivoverenkiertohäiriön aiheuttama afasia. Lopullisessa aineistossamme oli 9 artikkelia.
Kuntoutussidonnaisten kuntoutusvaikutusten arviointiin käytettiin lausetehtäviä, joilla arvioitiin kuntoutuksessa harjoiteltujen sanojen tuottamista lausetasolla. Lausetehtäviä käytettiin myös arvioimaan taitojen yleistymistä harjoittelemattomiin mutta semanttisesti läheisiin sanoihin. Suurella osalla koehenkilöistä havaittiin tilastollisesti merkitseviä myönteisiä tuloksia harjoiteltujen ja semanttisesti läheisten, harjoittelemattomien sanojen tuotossa sekä näiden pysyvyydessä. Muiden yleistymisvaikutusten arvionitiin käytettiin useita erilaisia menetelmiä, joista yleisimpiä olivat substantiivien ja verbien nimeämistä mittaava Object and Action Naming Battery (OANB), lauseiden tuottamista mittaava Argument Structure Production Test (ASPT-NAVS) ja kerrontataitoja mittaava Nicholasin ja Brookshiren testimateriaali. Tulokset OANB:ssä, ASPT:ssa ja Nicholasin ja Brookshiren testimateriaaleissa vaihtelivat laajasti koehenkilöiden välillä, ja jäivät selvästi verbisidonnaisia kuntoutusvaikutuksia heikommiksi.
Tutkielmamme tulosten perusteella toteamme, että verbipainotteisesta VNeST-kuntoutuksesta on hyötyä aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman afasian kielellisten taitojen kuntouttamisessa. Myönteiset tulokset harjoiteltujen taitojen yleistymisestä erityisesti kerrontaan ovat kuitenkin vielä puutteellisia ja vailla riittävää näyttöä. Katsauksemme tutkimusaineiston pienen koon sekä useiden tapaustutkimusasetelmien takia tulosten tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta.
Toteutimme kandidaatintutkielmamme systemaattisena kirjallisuuskatsauksena hakemalla artikkeleita PubMed-, MEDLINE-, APAPsycinfo-, APAArticles-, Google Scholar- ja Linguistics and Language Behavior Abstracts -tietokannoista. Tutkielmamme aineistoon valittiin vertaisarvioidut tutkimukset, joissa tutkittiin VNeST-kuntoutuksen vaikuttavuutta kielellisten taitojen kuntoutumiseen henkilöillä, joilla oli aivoverenkiertohäiriön aiheuttama afasia. Lopullisessa aineistossamme oli 9 artikkelia.
Kuntoutussidonnaisten kuntoutusvaikutusten arviointiin käytettiin lausetehtäviä, joilla arvioitiin kuntoutuksessa harjoiteltujen sanojen tuottamista lausetasolla. Lausetehtäviä käytettiin myös arvioimaan taitojen yleistymistä harjoittelemattomiin mutta semanttisesti läheisiin sanoihin. Suurella osalla koehenkilöistä havaittiin tilastollisesti merkitseviä myönteisiä tuloksia harjoiteltujen ja semanttisesti läheisten, harjoittelemattomien sanojen tuotossa sekä näiden pysyvyydessä. Muiden yleistymisvaikutusten arvionitiin käytettiin useita erilaisia menetelmiä, joista yleisimpiä olivat substantiivien ja verbien nimeämistä mittaava Object and Action Naming Battery (OANB), lauseiden tuottamista mittaava Argument Structure Production Test (ASPT-NAVS) ja kerrontataitoja mittaava Nicholasin ja Brookshiren testimateriaali. Tulokset OANB:ssä, ASPT:ssa ja Nicholasin ja Brookshiren testimateriaaleissa vaihtelivat laajasti koehenkilöiden välillä, ja jäivät selvästi verbisidonnaisia kuntoutusvaikutuksia heikommiksi.
Tutkielmamme tulosten perusteella toteamme, että verbipainotteisesta VNeST-kuntoutuksesta on hyötyä aivoverenkiertohäiriön aiheuttaman afasian kielellisten taitojen kuntouttamisessa. Myönteiset tulokset harjoiteltujen taitojen yleistymisestä erityisesti kerrontaan ovat kuitenkin vielä puutteellisia ja vailla riittävää näyttöä. Katsauksemme tutkimusaineiston pienen koon sekä useiden tapaustutkimusasetelmien takia tulosten tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta.