Syrjäseudulta kaupunkiin : Tutkimus koulutuspoluista, poismuutosta ja suhteesta nuoruuden kotipaikkakuntaan
Gröhn, Janika (2024-05-23)
Syrjäseudulta kaupunkiin : Tutkimus koulutuspoluista, poismuutosta ja suhteesta nuoruuden kotipaikkakuntaan
Gröhn, Janika
(23.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444397
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444397
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on nuorten muuttoliike syrjäseuduilta kaupunkeihin. Tällä hetkellä Suomessa
monissa pienissä kunnissa on pulaa nuorista, sillä he lähtevät erityisesti koulutuksen ja parempien
työllistymismahdollisuuksien perässä suurempiin kaupunkeihin. Tutkielmani tarkoituksenani on
ymmärtää muuttoliikkeen taustoja ja syitä sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja.
Tätä tutkimusta varten olen haastatellut kolmea nuorta aikuista, jotka ovat asuneet nuoruutensa
syrjäseudulla ja muuttaneet myöhemmin suurempaan kaupunkiin. Olen kiinnostunut siitä, minkälaisia
koulutuspolkuja heillä on ja miten he ovat päätyneet valitsemalleen tielle. Tutkimuksellani selvitän
myös, minkälaisia syitä heidän poismuuttonsa taustalla on sekä minkälainen suhde heillä on nykyään
kotiseutuunsa. Tutkimukseni koostuu kolmesta tutkimuskysymyksestä. Tutkimus on toteutettu
puolistrukturoidulla haastattelulla ja aineistoa olen analysoinut sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissä
olen hyödyntänyt sekä aineistolähtöistä että teorialähtöistä analyysiä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kaikilla haastateltavilla on ollut melko perinteiset koulutuspolut. Hyvä
koulumenestys ja koulussa viihtyminen ovat mahdollistaneet pitkälle kouluttautumisen. Kaikki olivat
päätyneet opiskelemaan korkeakouluun, joka on ollut heidän kaikkien haaveena jo nuoruudesta asti.
Keskeisimmät muuttoalttiutta selittävät tekijät olivat kouluttautuminen, paremmat
työllistymismahdollisuudet ja palvelut, miellyttävämpi asuinympäristö, itsensä löytäminen ja
paikkakunnan huono maine. Kaikilla haastateltavilla oli erilainen suhtautuminen kotipaikkakuntaan ja
se vaihteli positiivisesta negatiiviseen. Kaikki olivat kuitenkin sitä mieltä, että eivät voisi muuttaa enää
takaisin nuoruuden kotipaikkakunnalle ainakaan pysyvästi. Paikkakuntien tulevaisuutta ei myöskään
nähty positiivisessa valossa.
Tutkimuksen perusteella nuorilla on ollut koulutuksen lisäksi monia muitakin syitä poismuuttoon.
Muutto on nähty väistämättömänä jossakin vaiheessa. Kaikki haastateltavat olivat päätyneet asumaan
ihannekaupunkiin, josta olivat haaveilleet nuoruudessa syrjäseudulla asuessaan. Kaupungit olivat
kaikkea sitä, mitä syrjäseudut eivät olleet. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että nuoria on vaikea
saada paluumuuttajiksi. Syrjäseutujen tulisi tarjota nuorille jotakin sellaista, mitä kaupungit eivät pysty
tarjoamaan, jotta he jäisivät sinne.
monissa pienissä kunnissa on pulaa nuorista, sillä he lähtevät erityisesti koulutuksen ja parempien
työllistymismahdollisuuksien perässä suurempiin kaupunkeihin. Tutkielmani tarkoituksenani on
ymmärtää muuttoliikkeen taustoja ja syitä sekä pohtia mahdollisia ratkaisuja.
Tätä tutkimusta varten olen haastatellut kolmea nuorta aikuista, jotka ovat asuneet nuoruutensa
syrjäseudulla ja muuttaneet myöhemmin suurempaan kaupunkiin. Olen kiinnostunut siitä, minkälaisia
koulutuspolkuja heillä on ja miten he ovat päätyneet valitsemalleen tielle. Tutkimuksellani selvitän
myös, minkälaisia syitä heidän poismuuttonsa taustalla on sekä minkälainen suhde heillä on nykyään
kotiseutuunsa. Tutkimukseni koostuu kolmesta tutkimuskysymyksestä. Tutkimus on toteutettu
puolistrukturoidulla haastattelulla ja aineistoa olen analysoinut sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysissä
olen hyödyntänyt sekä aineistolähtöistä että teorialähtöistä analyysiä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että kaikilla haastateltavilla on ollut melko perinteiset koulutuspolut. Hyvä
koulumenestys ja koulussa viihtyminen ovat mahdollistaneet pitkälle kouluttautumisen. Kaikki olivat
päätyneet opiskelemaan korkeakouluun, joka on ollut heidän kaikkien haaveena jo nuoruudesta asti.
Keskeisimmät muuttoalttiutta selittävät tekijät olivat kouluttautuminen, paremmat
työllistymismahdollisuudet ja palvelut, miellyttävämpi asuinympäristö, itsensä löytäminen ja
paikkakunnan huono maine. Kaikilla haastateltavilla oli erilainen suhtautuminen kotipaikkakuntaan ja
se vaihteli positiivisesta negatiiviseen. Kaikki olivat kuitenkin sitä mieltä, että eivät voisi muuttaa enää
takaisin nuoruuden kotipaikkakunnalle ainakaan pysyvästi. Paikkakuntien tulevaisuutta ei myöskään
nähty positiivisessa valossa.
Tutkimuksen perusteella nuorilla on ollut koulutuksen lisäksi monia muitakin syitä poismuuttoon.
Muutto on nähty väistämättömänä jossakin vaiheessa. Kaikki haastateltavat olivat päätyneet asumaan
ihannekaupunkiin, josta olivat haaveilleet nuoruudessa syrjäseudulla asuessaan. Kaupungit olivat
kaikkea sitä, mitä syrjäseudut eivät olleet. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että nuoria on vaikea
saada paluumuuttajiksi. Syrjäseutujen tulisi tarjota nuorille jotakin sellaista, mitä kaupungit eivät pysty
tarjoamaan, jotta he jäisivät sinne.