Kotitalouksien velkaantumisen vaikutukset kansantalouden vakaudessa ja sen kontrollointi
Paavola, Peetu (2024-05-03)
Kotitalouksien velkaantumisen vaikutukset kansantalouden vakaudessa ja sen kontrollointi
Paavola, Peetu
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444011
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060444011
Tiivistelmä
Kotitalouksien velkaantumisen vaikutukset kansantalouden kasvunopeuteen ovat ajallisesti
epälineaariset. Positiivinen velkashokki velka/bruttokansantuote tasolla mitattuna kiihdyttää
talouskasvua lyhyellä tähtäimellä, mutta muutaman vuoden sisällä vaikutukset kääntyvät kasvua
hidastaviksi. Kynnystaso, jolla velasta tulee selvästi kasvua rajoittava, on myös maakohtainen.
Kotitalouksien velkaantuminen luo myös riskejä laajemmin taloudessa kulutuksen ja
asuntosektorin takia. Velkaantuneempien kotitalouksien rajakulutusalttius on korkeampi, jonka
myötä shokit asuntojen nettoarvossa välittyvät rajummin kulutukseen. Pankkiosakkeiden
tuotoissa, BKT-ennusteissa ja taantumien vakavuudessa on havaittu negatiivinen yhteys niitä
edeltäneeseen kotitalouksien velan kasvuun, herättäen huolta markkinatoimijoiden kyvystä
havaita kotitalouksien velkaantumisen riskit.
Tehokasta kotitalouksien velkaantumisen kontrollointia hyödyttää laadukas relevantti
lainsäädäntö ja tehokkaat instituutiot toimeenpanemaan sitä. Politiikkatoimellisessa
kontrolloinnissa korostuvat niin arvopohjaiset kuin tulopohjaiset rajoittimet estämään liiallisen
riskin kertyminen markkinoilla ja estämään kotitalouden velan välitysmekanismeja taloudessa.
epälineaariset. Positiivinen velkashokki velka/bruttokansantuote tasolla mitattuna kiihdyttää
talouskasvua lyhyellä tähtäimellä, mutta muutaman vuoden sisällä vaikutukset kääntyvät kasvua
hidastaviksi. Kynnystaso, jolla velasta tulee selvästi kasvua rajoittava, on myös maakohtainen.
Kotitalouksien velkaantuminen luo myös riskejä laajemmin taloudessa kulutuksen ja
asuntosektorin takia. Velkaantuneempien kotitalouksien rajakulutusalttius on korkeampi, jonka
myötä shokit asuntojen nettoarvossa välittyvät rajummin kulutukseen. Pankkiosakkeiden
tuotoissa, BKT-ennusteissa ja taantumien vakavuudessa on havaittu negatiivinen yhteys niitä
edeltäneeseen kotitalouksien velan kasvuun, herättäen huolta markkinatoimijoiden kyvystä
havaita kotitalouksien velkaantumisen riskit.
Tehokasta kotitalouksien velkaantumisen kontrollointia hyödyttää laadukas relevantti
lainsäädäntö ja tehokkaat instituutiot toimeenpanemaan sitä. Politiikkatoimellisessa
kontrolloinnissa korostuvat niin arvopohjaiset kuin tulopohjaiset rajoittimet estämään liiallisen
riskin kertyminen markkinoilla ja estämään kotitalouden velan välitysmekanismeja taloudessa.