Kansainvälistyminen etelästä pohjoiseen : Kehittyvien markkinoiden yritysten laajentuminen kehittyneisiin talouksiin
Jääskeläinen, Aleksandr (2024-05-22)
Kansainvälistyminen etelästä pohjoiseen : Kehittyvien markkinoiden yritysten laajentuminen kehittyneisiin talouksiin
(22.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443782
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060443782
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään kehittyvien talouksien monikansallisten yritysten (EMM-yritys) laajentumista kehittyneille markkinoille. EMM-yritysten määrä kansainvälisessä kaupassa on kasvanut. Niistä on totuttu ajattelemaan alkutuotantoyrityksinä. Vaikka yhä useampi EMM-yritys kansainvälistyy kehittyneille markkinoille brändillään, tutkijat eivät ole olleet kovin kiinnostuneita aiheesta. Tämä tutkielma ehdottaa, että laajentuminen kehittyneimmille markkinoille on merkittävä aihe, jolla on omia erikoispiirteitä ja jolla on potentiaalia kasvuun, varsinkin sen myötä, kun globalisaatio ja digitalisaatio laskevat kansainvälistymisen kynnystä. Tässä tutkielmassa aihetta lähestytään ADO-viitekehyksen kautta, tutkien ensin sisäisiä ja ulkoisia motiiveja, sitten markkinoille tulo strategioita ja kehittyvyyden taakkaa, sekä viimeiseksi seurauksia.
Yleisimmät motiivit EMM-yritysten laajentumiselle kehittyneille markkinoille on institutionaalinen eskapismi ja strategisten voimavarojen tavoittelu. Tehottomat instituutiot, jotka ovat ominaisia kehittyville talouksille, työntävät EMM-yrityksiä kansainvälistymään maihin, joissa on tehokkaammat instituutiot. Aineettoman pääoman tavoittelulla tarkoitetaan vuorostaan muun muassa brändien, teknologioiden ja taitojen hankkimista ulkomailta. Ulkoisia motiiveja ovat taas sijainti globaalissa arvoketjussa, agglomeraatiot ja investointien edistämispalvelut.
Tutkielmassa käsitellään myös tunnetuimpia teorioita ja niiden kykyä selittää EMM-yritysten kansainvälistymistä kehittyneille markkinoille. Kehittyvien markkinoiden yritykset laajentuvat nopeasti ja riskialttiisti hankkimalla yrityksiä ulkomailta. Ponnahduslauta-teoria, oppimisportaali-maali ja LLL-viitekehys selittävät tätä prosessia sillä, että EMM-yritysten on vaikeampi kilpailla kansainvälisillä markkinoilla, joten he joutuvat hankkimaan strategisia voimavaroja yritysostojen kautta. Tämä nopeatahtinen kansainvälistyminen antaa EMM-yrityksille kilpailuedun kotimarkkinoilla ja muilla kehittyvillä markkinoilla, sekä mahdollisesti kehittyneissä talouksissa. Sen lisäksi se auttaa kamppailemaan kehittyvyyden taakkaa, jota EMM-yritykset kohtaavat ulkomaisilla markkinoilla. Kehittyvyyden taakka tarkoittaa yrityksen eriarvoista kohtelua, joka johtuu negatiivisesta mielikuvasta kehittyvistä talouksista. EMM-yritykset kehittävät legitimointistrategioita, joiden avulla he pyrkivät kompensoimaan kehittyvyyden taakkaa.
Laajentumisella kehittyneimmille markkinoille on seurauksia niin koti- kuin kohdemarkkinoille. Huoli kansainvälistymisen aiheuttavista ongelmista esiintyy enemmän kehittyneissä talouksissa. Tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että sillä on enemmän positiivinen vaikutus kohdemaan talouteen. Myös kotimaan talous hyötyy kansainvälistyvistä yrityksistä, sillä niiden aiheuttama spillover-vaikutus tuo maahan tietoa, teknologioita ja kokemusta.
Yleisimmät motiivit EMM-yritysten laajentumiselle kehittyneille markkinoille on institutionaalinen eskapismi ja strategisten voimavarojen tavoittelu. Tehottomat instituutiot, jotka ovat ominaisia kehittyville talouksille, työntävät EMM-yrityksiä kansainvälistymään maihin, joissa on tehokkaammat instituutiot. Aineettoman pääoman tavoittelulla tarkoitetaan vuorostaan muun muassa brändien, teknologioiden ja taitojen hankkimista ulkomailta. Ulkoisia motiiveja ovat taas sijainti globaalissa arvoketjussa, agglomeraatiot ja investointien edistämispalvelut.
Tutkielmassa käsitellään myös tunnetuimpia teorioita ja niiden kykyä selittää EMM-yritysten kansainvälistymistä kehittyneille markkinoille. Kehittyvien markkinoiden yritykset laajentuvat nopeasti ja riskialttiisti hankkimalla yrityksiä ulkomailta. Ponnahduslauta-teoria, oppimisportaali-maali ja LLL-viitekehys selittävät tätä prosessia sillä, että EMM-yritysten on vaikeampi kilpailla kansainvälisillä markkinoilla, joten he joutuvat hankkimaan strategisia voimavaroja yritysostojen kautta. Tämä nopeatahtinen kansainvälistyminen antaa EMM-yrityksille kilpailuedun kotimarkkinoilla ja muilla kehittyvillä markkinoilla, sekä mahdollisesti kehittyneissä talouksissa. Sen lisäksi se auttaa kamppailemaan kehittyvyyden taakkaa, jota EMM-yritykset kohtaavat ulkomaisilla markkinoilla. Kehittyvyyden taakka tarkoittaa yrityksen eriarvoista kohtelua, joka johtuu negatiivisesta mielikuvasta kehittyvistä talouksista. EMM-yritykset kehittävät legitimointistrategioita, joiden avulla he pyrkivät kompensoimaan kehittyvyyden taakkaa.
Laajentumisella kehittyneimmille markkinoille on seurauksia niin koti- kuin kohdemarkkinoille. Huoli kansainvälistymisen aiheuttavista ongelmista esiintyy enemmän kehittyneissä talouksissa. Tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että sillä on enemmän positiivinen vaikutus kohdemaan talouteen. Myös kotimaan talous hyötyy kansainvälistyvistä yrityksistä, sillä niiden aiheuttama spillover-vaikutus tuo maahan tietoa, teknologioita ja kokemusta.