Väittelyitä, vaunuajeluita ja virkamiesillallisia : Varakreivi William Brounckerin julkiset ja yksityiset kokemukset sekä verkostoitunut toiminta aikalaisten tulkitsemana 1660-luvun Lontoossa

Abstract

Tutkielmani aiheena on englantilaisen varakreivi William Brounckerin kokemukset ja toiminta sekä niiden esittäminen 1660-luvun aikana. Tarkastelen sitä, miten Brounckerin teot, mielipiteet ja sosiaalinen asema välittyivät aikalaisille ja miten hänet nähtiin. Millaisin keinoin ja millaisten roolien avulla hän pyrki niitä ilmaisemaan? Millaiset kokemukselliset tilanteet ja tilat olivat aikalaisten muodostuneiden mielipiteiden ja näkemysten taustalla? Näiden kysymysten avulla tarkastelen Brounckerin päivittäistä elämää hänen ystävänsä ja laivastossa työskennelleen kollegansa Samuel Pepysin päiväkirjan kuvausten pohjalta. Päiväkirjakokonaisuus toimii alkuperäisaineistonani. Lähestyn aihetta temaattisesti jakaen aiheen käsittelyn Brounckerin julkiseen ja yksityiseen elämään. Alkuperäisaineistoani analysoin päiväkirjatutkimuksen avulla ja laajemmin tarkastelen aihetta kokemushistorian sekä sosiaalihistorian konteksteissa.

Keskeisiä teoksia ovat kokemuksien välittymistä tarkastellessa Rob Boddicen Tunteiden historia, sosiaalisen elämän normeja ja julkista tilaa käsiteltäessä artikkelit Beat Küminin toimittamassa The European World 1500–1800: An Introduction to Early Modern History -kokoomateoksessa sekä Kaarlo Havun ja Johannes Huhtisen toimittamassa teoksessa Ajatusten näyttämö. Julkisen keskustelun synty varhaismodernissa Euroopassa. Royal Societyn historiaa avaa Thomas Birchin The History of the Royal Society of London -teossarjan ensimmäinen osa. 1660-luvun Lontoon henkilöitä, paikkoja ja tapahtumia, sekä kulttuuria ja laivastoa yleisemmin tarkastelevat osaltaan useat artikkelit Robert Lathamin ja William Matthewsin toimittamassa The Diary of Samuel Pepys: A new and complete transcription. Vol. X Companion -teoksessa. Päiväkirjatutkimusta puolestaan käsittelee Maarit Leskelä-Kärjen, Karoliina Sjön ja Liisa Lalun toimittaman Päiväkirjojen jäljillä. Historiantutkimus ja omasta elämästä kirjoittaminen -teoksen artikkelit. Brounckerin elämää tarkastelee osaltaan J.F. Scottin ja Sir Harold Hartleyn artikkeli ”William, Viscount Brouncker, P.R.S. (1620–1684)” Notes and Records of the Royal Society of London -lehdessä.

Päiväkirjamerkintöjen pohjalta ilmeni, että Brounckerin toiminta välittyi selkeästi niin julkisesti kuin yksityisesti aikalaisille. Julkisesti hänet nähtiin intohimoisesti velvollisuuksilleen omistautuneena miehenä. Häntä kunnioitettiin sosiaalisesti korkean asemansa ja laajan oppineisuutensa sekä taitojensa ansiosta, sillä Brouncker pyrki myös tuomaan niitä erilaisin keinoin esille. Poliittisen ilmapiirin muutos hävityn sodan jälkeen muutti julkista mielipidettä Brounckerista negatiivisempaan suuntaan. Julkiseen maineeseen vaikuttivat myös Brounckerin heikko väittelytaito sekä mahdollisesti tämän naimattomuus. Pepysin merkintöjen kautta Brounckerista välittyy yksityishenkilönä usein kuva röyhkeänä ja ärsyttävänä, mikä oli julkisuuskuvaan verrattuna hyvin erilainen. Aikalaisten mielipiteisiin vaikuttivat erityisesti Brounckerin teot ja käytös sekä hänen välittämänsä tunnetilat. Yksityisiä näkemyksiään aikalaiset levittivät ajalle tyypillisten juoruiluverkostojen avulla.