Tulusmateriaalit ja niiden ominaisuudet
Laine, Eerika (2024-05-24)
Tulusmateriaalit ja niiden ominaisuudet
Laine, Eerika
(24.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060545039
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060545039
Tiivistelmä
Tässä työssä tarkastellaan tulusten historiaa, niiden tuottamia kipinöitä ja eri tulusmateriaalien
ominaisuuksia. Tulukset ovat perinteinen tulentekoväline, joka muodostuu kahdesta erilaisesta
materiaalista. Nämä materiaalit täytyvät olla kovuudeltaan keskenään erilaiset, jotta ne pystyvät
muodostamaan kipinöitä. Yleisimmät tulusmateriaalit ovat piikivi, pyriitti, teräs ja ferrocerium. Näistä
materiaaleista ensimmäisenä on käytetty piikiveä ja pyriittiä. Nykyään käytetyt tulukset ovat tehty
ferroceriumista ja teräksestä. Tulukset eivät ole olleet pelkästään merkittävä perinteisessä tulenteossa,
vaan ne ovat myös olleet osana aseiden ja nykypäiväisten sytyttimien kehityksessä.
Tulusten tärkein ominaisuus on niiden kipinöiden tuottaminen. Kipinöiden täytyy saada riittävän
korkea lämpötila ja mahdollisuus hapettua, jotta materiaalista irtoava hiukkanen syttyy. Materiaalin
sytyttäminen vaatii myös sen, että tulusmateriaalista irronnut hiukkanen pysyy riittävän kauan
kuumana ja kytevänä, jotta sytykemateriaali alkaa palamaan. Syttymisen todennäköisyyttä lisää se,
että kuinka paljon iskettävästä materiaalista iskun aikana irtoaa kyteviä hiukkasia.
Nykyään käytetty ferrocerium-sauva on erittäin hyvä tulusmateriaali ja se onkin suosittu retkeilijöiden
keskuudessa. Ferrocerium pystyy tuottamaan erittäin kuumia kipinöitä, joiden avulla tulen saa
sytytettyä helposti ja sen hyvä säänkestävyys tekee siitä varmemman tulentekovälineen retkeilyssä
kuin tulitikut ja sytyttimet, jotka ovat herkkiä kosteudelle ja voivat mahdollisesti loppua kesken.
ominaisuuksia. Tulukset ovat perinteinen tulentekoväline, joka muodostuu kahdesta erilaisesta
materiaalista. Nämä materiaalit täytyvät olla kovuudeltaan keskenään erilaiset, jotta ne pystyvät
muodostamaan kipinöitä. Yleisimmät tulusmateriaalit ovat piikivi, pyriitti, teräs ja ferrocerium. Näistä
materiaaleista ensimmäisenä on käytetty piikiveä ja pyriittiä. Nykyään käytetyt tulukset ovat tehty
ferroceriumista ja teräksestä. Tulukset eivät ole olleet pelkästään merkittävä perinteisessä tulenteossa,
vaan ne ovat myös olleet osana aseiden ja nykypäiväisten sytyttimien kehityksessä.
Tulusten tärkein ominaisuus on niiden kipinöiden tuottaminen. Kipinöiden täytyy saada riittävän
korkea lämpötila ja mahdollisuus hapettua, jotta materiaalista irtoava hiukkanen syttyy. Materiaalin
sytyttäminen vaatii myös sen, että tulusmateriaalista irronnut hiukkanen pysyy riittävän kauan
kuumana ja kytevänä, jotta sytykemateriaali alkaa palamaan. Syttymisen todennäköisyyttä lisää se,
että kuinka paljon iskettävästä materiaalista iskun aikana irtoaa kyteviä hiukkasia.
Nykyään käytetty ferrocerium-sauva on erittäin hyvä tulusmateriaali ja se onkin suosittu retkeilijöiden
keskuudessa. Ferrocerium pystyy tuottamaan erittäin kuumia kipinöitä, joiden avulla tulen saa
sytytettyä helposti ja sen hyvä säänkestävyys tekee siitä varmemman tulentekovälineen retkeilyssä
kuin tulitikut ja sytyttimet, jotka ovat herkkiä kosteudelle ja voivat mahdollisesti loppua kesken.