”Ukrainalaiset ovat eurooppalaisia ja heitä on autettava, ei kaukaisia arabeja” - Suomalaisten asenteet ja rodullistamisen ilmentymät Lähi-idän ja Ukrainan pakolaisten kohdalla kommenttikentissä

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja teemoittelun keinoin suomalaisten asenteita Lähi-idästä ja Ukrainasta saapuneita pakolaisia kohtaan. Tämän lisäksi tutkin sitä, miten rodullistaminen ilmenee edellä mainittujen pakolaisryhmien kohdalla. Kyseessä on ajankohtainen ja merkittävä aihe, sillä yhteiskuntamme monikulttuuristuu jatkuvasti ja siihen liittyvät aiheet nousevat usein päätöksenteon ja julkisen keskustelun kohteeksi. Tutkielman teoreettisena pohjana hyödynnän aiempaa tutkimusta rodullistamisesta ja pakolaisryhmiin suhtautumisesta mediassa. Tarkempana aineistona puolestaan käytän pakolaistilanteisiin liittyvien uutisten kommenttikenttiä Facebook-yhteisöpalvelussa.

Käsittelen aihetta tutkiessani muun muassa pakolaisuuden taustalla vaikuttavia syitä, pakolaisten kulttuurista aiheutuvia ennakkoluuloja, avun ansaitsevuutta ja turvallisuuteen liittyviä näkökulmia. Tulosten perusteella suomalaisten suhtautumisessa eri pakolaisryhmiin esiintyy vahvaa vastakkainasettelua. Lähi-idän pakolaisiin liitetään usein elintasopakolaisuuden käsite ja heidät koetaan laajana turvallisuusuhkana suomalaiselle yhteiskunnalle ja kantaväestölle. Ukrainalaiset puolestaan nähdään positiivisemmassa valossa ja kommentoijat kokevat heidän ansaitsevan saamansa avun. Tämän lisäksi tuloksista selviää, miten Lähi-idän pakolaiset joutuvat kohtaamaan enemmän rodullistamisen ilmentymiä kuin Ukrainasta saapuneet pakolaiset. Käytännössä rodullistamisen ilmentymät ovat nähtävissä negatiivisissa ennakkoluuloissa, jotka kohdistuvat Lähi-idän pakolaisiin ja heidän kulttuuriinsa.

Kaiken kaikkiaan tutkielmani tuo ilmi, miten suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyy edelleen eri pakolaisryhmien arvottamista ja heihin kohdistuvia haitallisia ennakkoluuloja. Kyseiset negatiivissävytteiset ennakkoluulot ovat erityisen vahvasti läsnä juuri sosiaalisen median verkkokeskusteluissa, sillä siellä kynnys niiden levittämiseen on huomattavasti matalampi. Näin ollen tutkielmani nostaa esiin säilyvän tarpeen antirasistiselle työlle ja sellaisen yhteiskunnan rakentamiselle, jossa arvostetaan monikulttuurisuutta ja erilaisia kulttuureja.