”Kevytkenkäiset, huonot naiset” : Suhtautuminen jatkosodan aikana saksalaisten kanssa seurustelleisiin naisiin

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan suhtautumista saksalaisten kanssa jatkosodan aikana 1941–1945 seurustelleisiin suomalaisiin naisiin. Sotilaallisen yhteistyön takia Suomessa oli jopa 200 000 saksalaista sotilasta, joten romanttisia suhteita suomalaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden välillä syntyi erityisesti Pohjois-Suomessa. Tutkimuskysymyksinä työssä ovat, miten aikalaiset suhtautuivat suomalaisten naisten seurusteluun saksalaisten sotilaiden kanssa, mistä erilaiset tavat nähdä naisten seurustelu johtuivat ja kuinka paljon työn alkuperäislähteenä toimivaan muistitietoaineistoon on vaikuttanut se, että aineisto on kerätty myöhäisempänä ajankohtana.

Työn alkuperäislähteenä toimii aineisto nimeltä ”Naiset ja sota 1987–1988”. Aloite aineiston keruusta tuli Marttaliitolta vuonna 1987 osana heidän jo vuonna 1985 käynnistämäänsä hanketta ”Suomalaisen naisen asema ja työpanos toisen maailmansodan aikana”. Tämän hankkeen aikana toteutettiin vuosina 1987–1988 aineiston pohjaksi muistitietokysely, jonka tavoite oli saada kerättyä naisilta tietoa sodanaikaisesta arjesta eli heidän kokemuksiaan ja muistojaan.

Tutkielmassa tutkitaan 110 naisen vastauksia. Tavat suhtautua naisten seurusteluun on jaettu laadullisen tutkimuksen tematisoinnin ja tyypittelyn kautta neljään eri kategoriaan: halveksunta ja inho, väheksyntä ja epäily, välinpitämättömyys sekä hyväksyntä ja ymmärrys. Viitekehyksenä tutkielmassa on toiminut kolme muuta maata Norja, Ranska ja Serbia, ja niissä tehty tutkimus siitä, kuinka näissä maissa on suhtauduttu saksalaisten kanssa seurustelleisiin naisiin.

Keskeisenä tutkimustuloksena on nähtävissä, että eniten oli sellaisia vastauksia, joissa suhtautuminen naisiin oli halveksuvaa tai väheksyvää. Tämä johtuu sotiin liittyvästä kansainvälisestä ilmiöstä, jossa naisten seksuaalisuutta on pyritty kontrolloimaan esimerkiksi kansalliskunnian ja naisten moraalin takia. Halveksuvaa suhtautumista naisiin on vielä lisännyt keskustelu, jota aiheesta käytiin suomalaisessa lehdistössä pääkirjoituksissa ja yleisönosastokirjoituksissa.

Toisaalta pienessä osassa vastauksia on havaittavissa ymmärrystä ja hyväksyntää. Suhteiden syntymistä on perusteltu vastauksissa luonnollisena, varsinkin, kun monet suhteet alkoivat esimerkiksi suomalaisten naisten ollessa töissä saksalaisen armeijan palveluksessa. Näistä myönteisistä mielikuvista ei ollut mahdollista käydä keskustelua välittömästi sodan jälkeen eikä melkein 50 vuoteen ennen keruukyselyn tekoa.