Äänimaisemat tunteiden tulkkeina : Fenomenologinen tutkimus äänimaisemasäveltämisestä neljäsluokkalaisten kokemana
Laaksonen, Juulia (2024-04-30)
Äänimaisemat tunteiden tulkkeina : Fenomenologinen tutkimus äänimaisemasäveltämisestä neljäsluokkalaisten kokemana
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060645587
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060645587
Tiivistelmä
Musiikki ja tunteet ovat yhteydessä toisiinsa, minkä takia tunteita voi ilmaista musiikkikasvatuksen luovien työtapojen avulla. Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä oppilaiden säveltämiskokemukset sisältävät. Tutkielmassa tutkittiin neljäsluokkalaisten oppilaiden kokemuksia ryhmämuotoisesta äänimaisemasäveltämisestä. Tutkimusta ympäröi kaksi näkökulmaa: musiikkipedagoginen ja fenomenologinen näkökulma.
Tutkielman empiirisessä osassa yksitoista peruskoulun neljäsluokkalaista oppilasta loi äänimaisemia pienryhmissä peruskoulun musiikintunneilla. Oppilasryhmien äänimaisemien aiheena oli oppilaiden vapaasti valitsemat tunteet. Ryhmät keksivät äänimaisemille myös tarinat. Tutkimusaineiston kokemuksia analysoitiin fenomenologisen aineistonanalyysin avulla.
Tulokset jakautuvat aineiston mukaan kolmeen tarkasteltavaan osioon, jotka ovat äänimaisemien tarinoiden, äänimaisemien tekemisen sekä äänimaisemien kuuntelemisen kokemukset. Äänimaisemien tarinoiden kokemukset sisältävät tunteisiin ja tuntemuksiin, sosiaalisiin suhteisiin, tarinallisuuteen, ympäristöön, liikkeeseen sekä taitoihin ja kykyihin liittyviä merkityksiä. Äänimaiseman tekemisen ydinmerkityksiä ovat tunteet ja tuntemukset, ryhmässä toimiminen, musiikillinen ilmaisu, esiintyminen, johtajuus sekä taidot ja uuden oppiminen. Kuuntelemisen ydinmerkityksissä korostuvat tunteet ja tuntemukset, muut ihmiset, äänten tulkinnallisuus sekä ympäristö.
Tulokset antavat hyödyllistä tietoa sekä musiikkikasvatuksen että kokemustutkimuksen kentille. Tulosten mukaan säveltäminen on sekä mielensisäistä että sosiaalista toimintaa, sillä säveltäminen antaa mahdollisuuden käsitellä erilaisia tunteita, ilmaista itseään sekä kokea yhteisöllisyyttä. Tulokset antavat syyn pohtia, miten koulussa voi tukea lasten kykyä synnynnäiseen luovuuteen, ja minkä takia luovat työtavat peruskoulun musiikkikasvatuksessa ovat tärkeitä oppilaiden itseilmaisun näkökulmasta.
Tutkielman empiirisessä osassa yksitoista peruskoulun neljäsluokkalaista oppilasta loi äänimaisemia pienryhmissä peruskoulun musiikintunneilla. Oppilasryhmien äänimaisemien aiheena oli oppilaiden vapaasti valitsemat tunteet. Ryhmät keksivät äänimaisemille myös tarinat. Tutkimusaineiston kokemuksia analysoitiin fenomenologisen aineistonanalyysin avulla.
Tulokset jakautuvat aineiston mukaan kolmeen tarkasteltavaan osioon, jotka ovat äänimaisemien tarinoiden, äänimaisemien tekemisen sekä äänimaisemien kuuntelemisen kokemukset. Äänimaisemien tarinoiden kokemukset sisältävät tunteisiin ja tuntemuksiin, sosiaalisiin suhteisiin, tarinallisuuteen, ympäristöön, liikkeeseen sekä taitoihin ja kykyihin liittyviä merkityksiä. Äänimaiseman tekemisen ydinmerkityksiä ovat tunteet ja tuntemukset, ryhmässä toimiminen, musiikillinen ilmaisu, esiintyminen, johtajuus sekä taidot ja uuden oppiminen. Kuuntelemisen ydinmerkityksissä korostuvat tunteet ja tuntemukset, muut ihmiset, äänten tulkinnallisuus sekä ympäristö.
Tulokset antavat hyödyllistä tietoa sekä musiikkikasvatuksen että kokemustutkimuksen kentille. Tulosten mukaan säveltäminen on sekä mielensisäistä että sosiaalista toimintaa, sillä säveltäminen antaa mahdollisuuden käsitellä erilaisia tunteita, ilmaista itseään sekä kokea yhteisöllisyyttä. Tulokset antavat syyn pohtia, miten koulussa voi tukea lasten kykyä synnynnäiseen luovuuteen, ja minkä takia luovat työtavat peruskoulun musiikkikasvatuksessa ovat tärkeitä oppilaiden itseilmaisun näkökulmasta.