Opettajaopiskelijoiden matematiikka-ahdistuksen heijastuminen matematiikan opetukseen
Ristimäki, Mikael (2024-05-02)
Opettajaopiskelijoiden matematiikka-ahdistuksen heijastuminen matematiikan opetukseen
Ristimäki, Mikael
(02.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646750
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646750
Tiivistelmä
Matematiikan kumulatiivisen luonteen vuoksi varhain lapsuudessa koetut ongelmat matematiikan
oppimisessa voivat kulkea aina aikuisuuteen asti, ja matematiikkaa kohtaan esiintyy erilaisia tapoja
kokea oppiaineen luonne. Tulevana luokanopettajana ja erityisopettajan kiinnostuin matematiikka-ahdistuksesta ilmiönä. Opettajan työssä matematiikan oppiaine on tärkeä osa opetustyötä jo
työmäärällisestikin. Kiinnostus heräsikin tutkia näiden kahden asian välistä yhteyttä: miten
opettajaopiskelijan matematiikka-ahdistus heijastuu opettajaopiskelijan matematiikan opettamiseen?
Tulevana opettajana ilmiö on kiinnostava, ja aihetta on tärkeä tutkia, jotta lisääntyy ymmärrys ja tieto
kyseisten kahden asian välisestä suhteesta, jonka kautta matematiikan opetusta voidaan kehittää.
Tutkimuksen kohderyhmänä ovat opettajaopiskelijat. Tutkimukseen osallistui yhdeksän
opettajaopiskelijaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimukseen osallistuneet yksilöhaastatteluin
alkuvuodesta 2024. Haastatteluaineistot litteroitiin, ja litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen
sisällönanalyysin menetelmän avulla. Aineistosta nousi neljä eri pääteemaa, joista syntyi pääluokat.
Tutkimustulosten valossa kävi ilmi, että matematiikka-ahdistus heijastuu omaan opetukseen
oppituntiin hyvin valmistautumalla ja opiskelemalla opetettava aihe etukäteen. Toisena pääluokkana
aineistosta nousi esiin erilaiset negatiiviset ja positiiviset tunnetilat sekä ajatukset, mitä matematiikka
ja matematiikan opettaminen nostaa esiin. Kolmantena pääluokkana nousi esiin korostunut tarve
huomioida eritasoiset oppilaat ja tarjota heille tukea, ja viimeisenä pääluokkana oli oman opetuksen
taso, eli millaiseksi opettajaopiskelija kuvasi omaa pystyvyyden tunnettaan opettaa matematiikkaa, ja
miten oppilaan ikätasolla oli merkitystä opettajaopiskelijan opettamisen pystyvyyden kanssa.
Tutkimustuloksista voidaan todeta matematiikka-ahdistuksen heijastuvan useilla eri tavoilla, kuitenkin
yhteneväisyyksiä löytyi haastateltavien kesken. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksia
ajatellen. Jatkossa voidaan tutkia, miten tukea opettajaopiskelijoita, keiden matematiikan opetus on
haasteellista, ja tätä kautta voidaan kehittää tulevien opettajien matematiikan pedagogista ja didaktista
osaamista.
oppimisessa voivat kulkea aina aikuisuuteen asti, ja matematiikkaa kohtaan esiintyy erilaisia tapoja
kokea oppiaineen luonne. Tulevana luokanopettajana ja erityisopettajan kiinnostuin matematiikka-ahdistuksesta ilmiönä. Opettajan työssä matematiikan oppiaine on tärkeä osa opetustyötä jo
työmäärällisestikin. Kiinnostus heräsikin tutkia näiden kahden asian välistä yhteyttä: miten
opettajaopiskelijan matematiikka-ahdistus heijastuu opettajaopiskelijan matematiikan opettamiseen?
Tulevana opettajana ilmiö on kiinnostava, ja aihetta on tärkeä tutkia, jotta lisääntyy ymmärrys ja tieto
kyseisten kahden asian välisestä suhteesta, jonka kautta matematiikan opetusta voidaan kehittää.
Tutkimuksen kohderyhmänä ovat opettajaopiskelijat. Tutkimukseen osallistui yhdeksän
opettajaopiskelijaa. Aineisto kerättiin haastattelemalla tutkimukseen osallistuneet yksilöhaastatteluin
alkuvuodesta 2024. Haastatteluaineistot litteroitiin, ja litteroitu aineisto analysoitiin aineistolähtöisen
sisällönanalyysin menetelmän avulla. Aineistosta nousi neljä eri pääteemaa, joista syntyi pääluokat.
Tutkimustulosten valossa kävi ilmi, että matematiikka-ahdistus heijastuu omaan opetukseen
oppituntiin hyvin valmistautumalla ja opiskelemalla opetettava aihe etukäteen. Toisena pääluokkana
aineistosta nousi esiin erilaiset negatiiviset ja positiiviset tunnetilat sekä ajatukset, mitä matematiikka
ja matematiikan opettaminen nostaa esiin. Kolmantena pääluokkana nousi esiin korostunut tarve
huomioida eritasoiset oppilaat ja tarjota heille tukea, ja viimeisenä pääluokkana oli oman opetuksen
taso, eli millaiseksi opettajaopiskelija kuvasi omaa pystyvyyden tunnettaan opettaa matematiikkaa, ja
miten oppilaan ikätasolla oli merkitystä opettajaopiskelijan opettamisen pystyvyyden kanssa.
Tutkimustuloksista voidaan todeta matematiikka-ahdistuksen heijastuvan useilla eri tavoilla, kuitenkin
yhteneväisyyksiä löytyi haastateltavien kesken. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksia
ajatellen. Jatkossa voidaan tutkia, miten tukea opettajaopiskelijoita, keiden matematiikan opetus on
haasteellista, ja tätä kautta voidaan kehittää tulevien opettajien matematiikan pedagogista ja didaktista
osaamista.