Ranska diplomatian kielenä : Suomalaisten diplomaattien näkemyksiä ranskan kielen käytöstä ja roolista ulkosuhteissa

Abstract

Ranskan kieli on kansainvälinen ja maailmanlaajuisesti puhuttu kieli. Ranskalla oli pitkään rooli perinteisenä diplomatian kielenä, kunnes 1900-luvun kuluessa englannista tuli globaali lingua franca ja diplomatian kieli. Ranskalla on kuitenkin edelleen virallisen kielen asema monissa kansainvälisissä järjestöissä, ja myös eurooppalaisessa yhteistyössä sen asema on vakiintunut.

Tässä tutkielmassa tarkastelen ranskan kielen nykyistä roolia diplomatian kielenä Suomen ulkosuhteiden näkökulmasta. Tutkimusmetodina on suomalaisten diplomaattisten edustajien haastattelu, jolla pyrin selvittämään heidän ranskan kielen käyttöään ja näkemyksiään ranskan kielen roolista. Tutkimuksen tavoitteena on haastatteluilla kerättyä aineistoa laadullisesti analysoimalla tehdä johtopäätöksiä ranskan kielen merkityksestä diplomatiassa.

Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on seuraava: Millaisia käytänteitä suomalaisilla diplomaateilla on ranskan kielen käytön suhteen? Tähän tutkimusasetelmaan liittyviä alakysymyksiä ovat seuraavat: Mitkä tekijät vaikuttavat ranskan ja muiden kielten käyttöön ja kielivalintoihin? Onko Suomen ulkoasiainhallinnossa kielipolitiikkaa, joka ohjaa ja vaikuttaa kielten käyttöön? Toinen tutkimuskysymykseni on seuraava: Millaisena suomalaiset diplomaatit näkevät ranskan kielen nykyisen aseman diplomatian kielenä monenkeskisissä tilanteissa ja millaisena kahdenvälisissä tilanteissa?

Haastattelujen perusteella ranskaa käytetään ennen muuta kahdenvälisesti ranskankielisten toimijoiden kanssa. Ranskankielisessä asemamaassa suomalaisten diplomaattien edellytetään pystyvän hoitamaan tehtävänsä ranskaksi. Monenkeskisissä tilanteissa englanti on pääkieli, eikä ranskan käyttö ole välttämätöntä. Ranskan käyttö ilmenee kuitenkin ennen muuta kuullun ja luetun ymmärtämisenä, sillä ranskankieliset toimijat käyttävät ranskaa näissä yhteyksissä. Ranskan kielen osaamisesta voi siten olla hyötyä kokonaiskuvan ymmärtämisessä etenkin EU-yhteyksissä. Ranskan nähdään olevan edelleen yksi diplomatian kielistä, vaikka englanti onkin pääasiallinen kansainvälisissä suhteissa käytettävä kieli.

Kielivalinnat ovat seurausta diplomaattien tilannekohtaisesta harkinnasta, ja niihin vaikuttavat monet tekijät. Diplomaattisessa vuorovaikutuksessa tavoitteena on omien kantojen esittäminen mahdollisimman selkeästi. Tämä on usein tehokkainta sillä kielellä, jota osallistujien enemmistö osaa parhaiten. Monenkeskisessä yhteistyössä tämä kieli on usein englanti. Kuitenkin kielivalinnoilla on diplomatiassa myös muita funktioita: valinnalla käyttää keskustelukumppanin kieltä voidaan osoittaa kohteliaisuutta, toisen kielen ja kulttuurin arvostusta sekä siten luoda parempia yhteyksiä ja ymmärrystä.