Lähihoitajaopiskelijan sitoutuminen lähihoitajaopintoihin

Abstract

Suomessa ja muualla maailmassa hoito- ja hoivahenkilöstöstä on puutetta ja tämä puute tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa. Väestö ikääntyy ja sairaudet, joita voidaan menestyksekkäästi hoitaa, lisääntyvät. Työikäinen väestö taas vähenee. On tärkeää saada nykyään hoitotyötä tekevät pysymään hoitoalalla ja saada lisää opiskelijoita hakeutumaan hoitotyönopintoihin. On myös tärkeää saada hoitotyönopiskelijat suorittamaan opintonsa loppuun ja menemään alalle töihin. Tässä kandidaatintutkielmassa kuvataan lähihoitajaopiskelijoiden sitoutumista opintoihin ja tekijöitä, jotka ovat yhteydessä opintojen keskeyttämiseen. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tietoa kirjallisuuskatsaukseen etsittiin tammi- ja helmikuun 2024 aikana hoitotieteen käytetyimmistä tietokannoista: Cinahl, Medic, Pubmed ja Cochrane sekä kasvatustieteen käytetyimmästä tietokannasta Ericistä. Yhteensä tuloksia tuli 197 kappaletta ja kirjallisuuskatsaukseen valikoitui mukaan kahdeksan tutkimusartikkelia. Kirjallisuuskatsaukseen hyväksyttiin mukaan suomen- tai englanninkieliset tutkimusartikkelit, jotka koskivat lähihoitajaopiskelijoiden syitä jatkaa opintojaan tai keskeyttää ne. Kirjallisuuskatsauksesta suljettiin pois sellaiset artikkelit, joista ei selvinnyt minkä tasoista hoitajakoulutusta artikkeli koskee. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Kirjallisuuskatsauksen keskeiset tulokset koskivat sekä lähihoitajaopintojen keskeyttämisten riskitekijöitä ja syitä, että lähihoitajaopintoihin sitoutumista. Keskeyttämisen suuri riskitekijä oli kuuluminen sukupuoli-, seksuaali-, etnisiin- ja muihin vähemmistöihin. Opinnoissa heikosti pärjääminen oli myös riskitekijä. Vähemmistöryhmistä heikommin opinnoissaan pärjäsivät etniset vähemmistöt. Muut vähemmistöryhmät kokivat herkästi ulkopuolisuuden tunnetta ja sen vuoksi keskeyttivät opintonsa. Suurin tekijä opintojen keskeyttämiselle oli kuitenkin tuntemus siitä, että lähihoitajaopinnot eivät vastanneet odotuksia ja opiskelija vaihtoi opiskelualaa. Suurin motivaatio lähihoitajaopintoihin oli iäkkäämmillä opiskelijoilla. He jatkoivat opintojaan ja muita todennäköisemmin valmistuivat. Heitä motivoi halu saada pätevyys ammattiin. Myös ne opiskelijat, jotka pärjäsivät paremmin opinnoissaan, suorittivat opintonsa todennäköisimmin loppuun asti. Tutkimusta aiheesta on tehty vähän ja suomalaista tutkimusta hyvin vähän. Lisää tietoa tarvittaisiin opintojen keskeyttämisten syistä ja siitä, kuinka riskiryhmiin kuuluvia voitaisiin paremmin auttaa. Myös yläkoulujen ja lukioiden opinnonohjauksessa voitaisiin varmistaa, että lähihoitajaopintoihin hakevilla olisi realistinen käsitys koulutuksesta ja alasta.