Perustuslain suhde valmiuslain asetuksenantovaltuuksiin
Karvanen, Elias (2024-05-28)
Perustuslain suhde valmiuslain asetuksenantovaltuuksiin
Karvanen, Elias
(28.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646738
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646738
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on perustuslain suhde valmiuslain asetuksenantovaltuuksiin. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää ja tarkastella kysymystä siitä, millaisia ongelmia valmiuslain
toimivaltuussäännösten sisältämiin asetuksenantovaltuuksiin liittyy perustuslain kannalta.
Tutkielmassa tarkastellaan kysymystä sen pohjalta, millaisia perustuslain asettamia vaatimuksia ja
reunaehtoja lainsäädäntövallan delegoinnille on asetettu ja miten nämä toteutuvat valmiuslain
toimivaltuussäännöksissä. Toisena tutkimuskysymyksenä tarkastellaan kysymystä siitä, millaisia
lainsäädäntöratkaisujen muutosmalleja on ehdotettu perustuslain ja valmiuslain
asetuksenantovaltuuksien jännitteisen ja ristiriitaisen suhteen saattamiseksi sopusointuun.
Tutkimusmenetelmänä on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Lainopin metodein, erityisesti voimassa
olevaa oikeutta tulkitsemalla pyritään saamaan käsitys ja vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen kohteena on erityisesti perustuslain ja valmiuslain lainvalmisteluaineisto sisältäen
hallituksen esityksiä sekä erityisesti perustuslakivaliokunnan mietintöjä ja lausuntoja. Näiden sekä
lisäksi oikeuskirjallisuuden ja muun lähdeaineiston avulla pyritään muodostamaan selkeä kuva
keskeisistä asetuksenantovaltuuksien ongelmista ja mahdollisista ratkaisumalleista tähän ongelmaan.
Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan todeta asetuksenantovaltuuksia rasittavien
perustuslakiongelmien olevan hyvin läpileikkaavia ja koskettavan valtaosaa asetuksenantovaltuuksista.
Lisäksi voidaan todeta, että ongelmia aiheuttavat pääosin asetuksenantovaltuuksien käyttötarkoitusten
liian lavea ja epätäsmällinen määrittely sekä asetuksenantovaltuuksien aineellinen laajuus.
Tarkastelluista ratkaisuista asetuksenantovaltuuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi voidaan
todeta, että ongelmaan on olemassa ainakin teoreettisesti useampia vaihtoehtoja. Kunkin vaihtoehdon
todellista toimivuutta ei kuitenkaan voida todeta ilman niiden käytännön toteutusta.
Tutkielman perusteella voidaan perustellusti päätellä valmiuslain asetuksenantovaltuuksien ja
perustuslain sopusoinnun toteuttamisen vähintäänkin haastavaksi johtuen erityisesti valmiuslain
luonteesta. Jatkotutkimuksen kannalta kiinnostavaa on seurata käynnissä olevan valmiuslain
kokonaisuudistuksen vaiheita ja lopputulosta. Kokonaisuudistuksen yhtenä tavoitteena on
asetuksenantovaltuuksien saattaminen sopusointuun perustuslain kanssa tai niistä luopuminen. Tätä
kokonaisuutta voisi tulevaisuudessa lähestyä eri tutkimusnäkökulmin.
tarkoituksena on selvittää ja tarkastella kysymystä siitä, millaisia ongelmia valmiuslain
toimivaltuussäännösten sisältämiin asetuksenantovaltuuksiin liittyy perustuslain kannalta.
Tutkielmassa tarkastellaan kysymystä sen pohjalta, millaisia perustuslain asettamia vaatimuksia ja
reunaehtoja lainsäädäntövallan delegoinnille on asetettu ja miten nämä toteutuvat valmiuslain
toimivaltuussäännöksissä. Toisena tutkimuskysymyksenä tarkastellaan kysymystä siitä, millaisia
lainsäädäntöratkaisujen muutosmalleja on ehdotettu perustuslain ja valmiuslain
asetuksenantovaltuuksien jännitteisen ja ristiriitaisen suhteen saattamiseksi sopusointuun.
Tutkimusmenetelmänä on oikeusdogmatiikka eli lainoppi. Lainopin metodein, erityisesti voimassa
olevaa oikeutta tulkitsemalla pyritään saamaan käsitys ja vastauksia tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen kohteena on erityisesti perustuslain ja valmiuslain lainvalmisteluaineisto sisältäen
hallituksen esityksiä sekä erityisesti perustuslakivaliokunnan mietintöjä ja lausuntoja. Näiden sekä
lisäksi oikeuskirjallisuuden ja muun lähdeaineiston avulla pyritään muodostamaan selkeä kuva
keskeisistä asetuksenantovaltuuksien ongelmista ja mahdollisista ratkaisumalleista tähän ongelmaan.
Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan todeta asetuksenantovaltuuksia rasittavien
perustuslakiongelmien olevan hyvin läpileikkaavia ja koskettavan valtaosaa asetuksenantovaltuuksista.
Lisäksi voidaan todeta, että ongelmia aiheuttavat pääosin asetuksenantovaltuuksien käyttötarkoitusten
liian lavea ja epätäsmällinen määrittely sekä asetuksenantovaltuuksien aineellinen laajuus.
Tarkastelluista ratkaisuista asetuksenantovaltuuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi voidaan
todeta, että ongelmaan on olemassa ainakin teoreettisesti useampia vaihtoehtoja. Kunkin vaihtoehdon
todellista toimivuutta ei kuitenkaan voida todeta ilman niiden käytännön toteutusta.
Tutkielman perusteella voidaan perustellusti päätellä valmiuslain asetuksenantovaltuuksien ja
perustuslain sopusoinnun toteuttamisen vähintäänkin haastavaksi johtuen erityisesti valmiuslain
luonteesta. Jatkotutkimuksen kannalta kiinnostavaa on seurata käynnissä olevan valmiuslain
kokonaisuudistuksen vaiheita ja lopputulosta. Kokonaisuudistuksen yhtenä tavoitteena on
asetuksenantovaltuuksien saattaminen sopusointuun perustuslain kanssa tai niistä luopuminen. Tätä
kokonaisuutta voisi tulevaisuudessa lähestyä eri tutkimusnäkökulmin.