Ylipainoisten sekä lihavien odottajien painonhallinnassa käytetyt digitaaliset interventiot : Integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Rinne, Laura (2024-05-26)
Ylipainoisten sekä lihavien odottajien painonhallinnassa käytetyt digitaaliset interventiot : Integratiivinen kirjallisuuskatsaus
(26.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060645787
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060645787
Tiivistelmä
Ylipainoisten sekä lihavien odottajien määrä on lisääntynyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Ylipaino ja lihavuus voivat altistaa odottajan sekä syntyvän lapsen monille komplikaatioille ja tästä syystä onkin tärkeää, että tiedetään mitkä keinot ovat vaikuttavia ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa käytettyjä digitaalisia interventiota ja niiden vaikuttavuutta, sekä kuvata digitaalisissa interventioissa käytettyjä keinoja. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia digitaalisia interventioita on käytetty ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa? Mikä on ollut näiden interventioiden vaikuttavuus painonhallintaan? Millaisia keinoja interventioissa on käytetty?
Tutkielma on integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaku tehtiin PubMed-, CINAHL-, Scopus-, Web of Science- ja Cochrane-tietokannoista tammi-helmikuun 2024 aikana. Tutkielmaan valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteereiden mukaisesti kahdeksan satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Tutkimusaineistosta tunnistettiin aineistolähtöisen analyysin avulla ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa käytetyt digitaaliset interventiot sekä niissä käytetyt keinot, jonka jälkeen muodostettiin sisällöllisiä kokonaisuuksia. Tutkielmaan mukaan valittujen tutkimusten laadunarvioinnissa käytettiin Joanna Briggs Instituten (JBI) kriteeristöä. Kaikki tutkielmaan mukaan valitut tutkimukset täyttivät arviointikriteeristön yli 50 prosenttisesti.
Kaikissa kahdeksassa tutkielmaan mukaan valitun tutkimuksen digitaalisessa interventiossa oli hyödynnetty monia eri keinoja samanaikaisesti. Kahdeksasta interventiosta viiden todettiin olevan vaikuttavia, sillä odottajien painonnousu interventioryhmässä oli maltillisempaa kuin kontrolliryhmässä. Näissä viidessä tutkimuksessa oli hyödynnetty henkilökohtaista ohjausta intervention toteuttamisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa keskusteltiin raskaudenaikaisesta painonnoususta, fyysisestä aktiivisuudesta raskauden aikana ja suositelluista liikuntamuodoista sekä terveellisestä ruokavaliosta. Henkilökohtaiset ohjaukset toteutuivat puhelimitse tai kasvotusten. Viidestä vaikuttavasta interventiosta neljässä oli hyödynnetty älypuhelinsovellusta jossain muodossa intervention toteuttamisessa.
Yhteenvetona tämän tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa käytetään digitaalisia interventioita ja ne voivat olla vaikuttavia painonhallinnassa. Aihetta on tutkittu erityisesti lihavien (BMI >30) odottajien osalta vähän, joten aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa käytettyjä digitaalisia interventiota ja niiden vaikuttavuutta, sekä kuvata digitaalisissa interventioissa käytettyjä keinoja. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia digitaalisia interventioita on käytetty ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa? Mikä on ollut näiden interventioiden vaikuttavuus painonhallintaan? Millaisia keinoja interventioissa on käytetty?
Tutkielma on integratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tiedonhaku tehtiin PubMed-, CINAHL-, Scopus-, Web of Science- ja Cochrane-tietokannoista tammi-helmikuun 2024 aikana. Tutkielmaan valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteereiden mukaisesti kahdeksan satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta. Tutkimusaineistosta tunnistettiin aineistolähtöisen analyysin avulla ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa käytetyt digitaaliset interventiot sekä niissä käytetyt keinot, jonka jälkeen muodostettiin sisällöllisiä kokonaisuuksia. Tutkielmaan mukaan valittujen tutkimusten laadunarvioinnissa käytettiin Joanna Briggs Instituten (JBI) kriteeristöä. Kaikki tutkielmaan mukaan valitut tutkimukset täyttivät arviointikriteeristön yli 50 prosenttisesti.
Kaikissa kahdeksassa tutkielmaan mukaan valitun tutkimuksen digitaalisessa interventiossa oli hyödynnetty monia eri keinoja samanaikaisesti. Kahdeksasta interventiosta viiden todettiin olevan vaikuttavia, sillä odottajien painonnousu interventioryhmässä oli maltillisempaa kuin kontrolliryhmässä. Näissä viidessä tutkimuksessa oli hyödynnetty henkilökohtaista ohjausta intervention toteuttamisessa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa keskusteltiin raskaudenaikaisesta painonnoususta, fyysisestä aktiivisuudesta raskauden aikana ja suositelluista liikuntamuodoista sekä terveellisestä ruokavaliosta. Henkilökohtaiset ohjaukset toteutuivat puhelimitse tai kasvotusten. Viidestä vaikuttavasta interventiosta neljässä oli hyödynnetty älypuhelinsovellusta jossain muodossa intervention toteuttamisessa.
Yhteenvetona tämän tutkielman tuloksista voidaan päätellä, että ylipainoisten ja lihavien odottajien painonhallinnassa käytetään digitaalisia interventioita ja ne voivat olla vaikuttavia painonhallinnassa. Aihetta on tutkittu erityisesti lihavien (BMI >30) odottajien osalta vähän, joten aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa.