Liikettä ja biosignaaleja mittaavat puettavat anturit vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli kuvata aiemmin julkaistujen kirjallisuuskatsausten pohjalta, millaista tutkimusta on tehty liikettä ja biosignaaleja mittaavien puettavien antureiden käytöstä vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa ja mitkä ovat antureiden tutkimusaiheet. Tutkimuskysymykset olivat: Millaista tutkimusta on tehty vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa käytetyistä puettavista liikettä ja biosignaaleja mittaavista antureista? Mitä puettavia liikettä ja biosignaaleja mittaavia antureita on käytetty vakavia mielenterveyden häiriöitä sairastavien potilaiden hoidossa (psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö)? Mitä mittaustapoja anturit hyödyntävät ja mihin antureiden mittaustuloksia on käytetty? Tutkielma toteutettiin sateenvarjokatsauksena. Järjestelmällinen tiedonhaku tehtiin hoitotieteen ja sen lähitieteiden keskeisistä tietokannoista. Tutkielman aineisto haettiin ja valittiin PubMed-, CINAHL- ja PsycInfo -tietokannoista ennalta määriteltyjen mukaanottokriteerien perusteella. Hakutuloksia saatiin yhteensä 108, joista lopulliseen aineiston analyysiin päätyi viisi katsausartikkelia. Mukaan valituista katsauksista kaksi oli järjestelmällisiä katsauksia ja loput kolme edustivat muita, tarkemmin määrittelemättömiä katsaustyyppejä. Tutkielman tulosten mukaan liikettä mitattiin kiihtyvyysantureilla. Biosignaaleja mittaavat anturit hyödynsivät mittaustapanaan elektrodermaalista aktiivisuutta, elektroenkefalografiaa ja elektrokardiografiaa, joista yleisin oli sykevälivaihtelua mitannut elektrokardiografia. Biosignaaleja mittaavia antureita sovellettiin useammissa erilaisissa puettavissa muodoissa kiihtyvyysantureihin verrattuna. Sekä biosignaaleja mittaavia antureita että kiihtyvyysantureita tarkasteltaessa yleisintä oli, että anturit olivat sisällytettyinä ranteeseen puettavaan laitteeseen tai rintakehään kiinnitettävään laitteeseen. Antureiden mittaustulosten käytössä korostuivat emotionaalisen tilan seuranta ja arviointi sekä unen ja aktiivisuuden seuranta ja arviointi. Emotionaalisen tilan seuranta ja arviointi kattoi mielialojen ja psyykkisen kuormituksen tunnistamisen. Unen ja aktiivisuuden seuranta ja arviointi käsitti unen ominaisuuksien vertailemisen, vakavien mielenterveyden häiriöiden ominaispiirteiden määrittelyn ja sairastumisriskin määrittämisen. Puettavien liikettä ja biosignaaleja mittaavien antureiden avulla on mahdollista seurata potilaan psyykkisiä oireita objektiivisesti ja lähes reaaliaikaisesti. Antureiden hyödyntäminen mahdollistaa objektiivisen lisätiedon keräämiseen potilaan subjektiiviseen kuvaukseen perustuvan oirekyselyn rinnalle.