Katsaus äidin koulutuksen yhteyteen lapsen koulutukseen ja sen erityispiirteisiin isän koulutuksen yhteyteen verrattuna Suomessa
Hellman, Amanda (2024-05-27)
Katsaus äidin koulutuksen yhteyteen lapsen koulutukseen ja sen erityispiirteisiin isän koulutuksen yhteyteen verrattuna Suomessa
(27.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646250
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060646250
Tiivistelmä
Koulutuksen periytyminen on yksi sosiaalitieteiden tutkituimmista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Erityisesti äidin koulutuksen periytymistä on tästä huolimatta Suomessa tarkasteltu huomattavan vähän. Tässä tutkielmassa selvitin, millainen on äidin koulutusasteen yhteys lapsen koulutukseen, eroaako tämä isän koulutusasteen yhteydestä ja millaisia selityksiä eroavaisuuksille on esitetty aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimusmenetelmänä käytin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Käytetty aineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta suomalaisesta tutkimusartikkelista ja kolmesta suomalaisesta väitöskirjasta ajalta 1985–2021.
Aiemman suomalaisen tutkimuskirjallisuuden valossa vaikuttaa siltä, ettei äidin koulutus ole vain merkityksellinen lapsen koulutukselle, vaan saattaa myös olla isän koulutusta merkityksellisempi. Äidin koulutuksen todetaan vaikuttavan voimakkaimmin lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulutustasoon tämän varhaislapsuuden aikana. Tyypittelin äidin koulutuksen korostunutta merkitystä selittävät selitysmallit neljään selitystyyppiin: naisen aseman historialliseen muutokseen, äidin ja lapsen läheiseen suhteeseen, ydinperherakenteen pirstaloitumiseen ja biologisevolutiiviseen selitysmalliin.
Äidin koulutuksen periytyminen on useiden sosiaalisten kysymysten leikkauspisteessä. Tulokset nostavatkin esiin suomalaisen yhteiskunnan koulutukseen ja sukupuoleen sidonnaisia eriarvoisuuden muotoja. Mahdollisuuksien tasa-arvon tavoitteen näkökulmasta on ongelmallista, että vanhemman koulutus vaikuttaa siihen, kuinka lapsi menestyy koulussa ja kuinka pitkälle hän kouluttautuu. Sukupuolten väliselle tasa-arvolle ongelmallisesti, äidit ovat naisen muuttuneesta asemasta huolimatta yhä päävastuussa lasten hoidosta. Lisäksi tulokset nivoutuvat ajankohtaisiin poliittisiin uudistuksiin.
Aiemman suomalaisen tutkimuskirjallisuuden valossa vaikuttaa siltä, ettei äidin koulutus ole vain merkityksellinen lapsen koulutukselle, vaan saattaa myös olla isän koulutusta merkityksellisempi. Äidin koulutuksen todetaan vaikuttavan voimakkaimmin lapsen tulevaan koulumenestykseen ja koulutustasoon tämän varhaislapsuuden aikana. Tyypittelin äidin koulutuksen korostunutta merkitystä selittävät selitysmallit neljään selitystyyppiin: naisen aseman historialliseen muutokseen, äidin ja lapsen läheiseen suhteeseen, ydinperherakenteen pirstaloitumiseen ja biologisevolutiiviseen selitysmalliin.
Äidin koulutuksen periytyminen on useiden sosiaalisten kysymysten leikkauspisteessä. Tulokset nostavatkin esiin suomalaisen yhteiskunnan koulutukseen ja sukupuoleen sidonnaisia eriarvoisuuden muotoja. Mahdollisuuksien tasa-arvon tavoitteen näkökulmasta on ongelmallista, että vanhemman koulutus vaikuttaa siihen, kuinka lapsi menestyy koulussa ja kuinka pitkälle hän kouluttautuu. Sukupuolten väliselle tasa-arvolle ongelmallisesti, äidit ovat naisen muuttuneesta asemasta huolimatta yhä päävastuussa lasten hoidosta. Lisäksi tulokset nivoutuvat ajankohtaisiin poliittisiin uudistuksiin.