”Sanavarasto kasvaa, kun eri kielien sanoja sekoitellaan” : Kansanlingvistinen tutkimus lukiolaisten suhtautumisesta anglismeihin
Linnainmaa, Riina (2024-05-03)
”Sanavarasto kasvaa, kun eri kielien sanoja sekoitellaan” : Kansanlingvistinen tutkimus lukiolaisten suhtautumisesta anglismeihin
(03.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747033
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747033
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa selvitetään, miten lukiolaiset suhtautuvat anglismeihin sekä mitä positiivista ja negatiivista heidän mielestään on englannin kielisten sanojen sekoittamisessa suomen kieleen. Tutkimusalaltaan tutkielmani pohjautuu kansanlingvistiseen tutkimussuuntaukseen, jossa tutkitaan maallikoiden kieltä koskevia käsityksiä, havaintoja ja asenteita. Anglismi on englannin kielestä toiseen kieleen siirtynyt sana, sanonta tai kielellinen rakenne. Tässä tutkimuksessa keskitytään englannin kielestä siirtyneisiin sanoihin, joita käytetään niin tiedostettuna kuin tiedostamatta.
Tutkimusaineisto on kerätty tammi- ja helmikuun 2024 aikana varsinaissuomalaisessa lukiossa, joka sijaitsee keskisuuressa kaupungissa. Tutkimusmetodiksi valikoitui kysely, sillä tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita ihmisten ajatuksista ja siitä, miksi ihminen toimii tietyllä tavalla. Aineiston analysoinnin menetelminä käytän kvantitatiivista ja kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa vastaajista suhtautui anglismeihin yleisesti positiivisesti tai vähintään melko neutraalisti. Kaikki vastaajat kertoivat käyttävänsä englantia anglismien muodossa jossain määrin viikoittain. Yleisin syy anglismien positiivisuudelle vastaajien mukaan oli englannin kielen oppiminen ja sanavaraston laajeneminen. Yleisin syy, miksi anglismit nähtiin negatiivisena, oli niiden kuulostaminen ärsyttäviltä, häiritseviltä tai rasittavilta. Lukiolaisten vastauksista ilmeni myös, että englantia käytetään vastaajien kesken eniten sosiaalisessa mediassa ja internetissä. Kaikista vastaajista 92 % kertoi käyttävänsä englantia nimenomaan sosiaalisessa mediassa ja internetissä.
Tutkimusaineisto on kerätty tammi- ja helmikuun 2024 aikana varsinaissuomalaisessa lukiossa, joka sijaitsee keskisuuressa kaupungissa. Tutkimusmetodiksi valikoitui kysely, sillä tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita ihmisten ajatuksista ja siitä, miksi ihminen toimii tietyllä tavalla. Aineiston analysoinnin menetelminä käytän kvantitatiivista ja kvalitatiivista sisällönanalyysiä.
Tutkimuksessa havaittiin, että suurin osa vastaajista suhtautui anglismeihin yleisesti positiivisesti tai vähintään melko neutraalisti. Kaikki vastaajat kertoivat käyttävänsä englantia anglismien muodossa jossain määrin viikoittain. Yleisin syy anglismien positiivisuudelle vastaajien mukaan oli englannin kielen oppiminen ja sanavaraston laajeneminen. Yleisin syy, miksi anglismit nähtiin negatiivisena, oli niiden kuulostaminen ärsyttäviltä, häiritseviltä tai rasittavilta. Lukiolaisten vastauksista ilmeni myös, että englantia käytetään vastaajien kesken eniten sosiaalisessa mediassa ja internetissä. Kaikista vastaajista 92 % kertoi käyttävänsä englantia nimenomaan sosiaalisessa mediassa ja internetissä.