Akuutin ahdistuksen vähentäminen: Vestibulaarisen stimulaation vaikutus ahdistuksen oireisiin perusterveillä naisilla
Porras, Sini (2024-05-27)
Akuutin ahdistuksen vähentäminen: Vestibulaarisen stimulaation vaikutus ahdistuksen oireisiin perusterveillä naisilla
Porras, Sini
(27.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747084
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747084
Tiivistelmä
Ahdistus on yleinen oire väestössä. Koronaepidemian lisäksi ilmastonmuutoksen ja vallitsevan maailmantilanteen epävarmat tulevaisuudennäkymät aiheuttavat yhä useammalle ahdistusta ja uhkaavat turvallisuuden tunnetta. Samalla, kun terveydenhuoltojärjestelmä on kuormittunut, on lisääntynyt tarve terapeuttisille keinoille vaikuttaa tunteisiin ja mielentiloihin. Tasapaino- eli vestibulaarisen järjestelmän yhteyttä mielenterveyteen on alettu tutkia yhä enemmän ja keholliset menetelmät ovat yleistyneet mielenterveyden hoidossa. Tasapainojärjestelmällä on laaja-alaiset neuraaliset yhteydet ja sen stimuloinnilla on havaittu myönteisiä vaikutuksia mielialaan, tunteisiin ja stressin hallintaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli simuloida painealtistusta tuottaen tyypillistä ahdistuksen tunnetta ja selvittää, vähentääkö keinuntaliikkeenä toteutettu vestibulaarinen stimulaatio akuutin ahdistuksen oireita terveillä naisilla, kun tarkastellaan fysiologisia toimintoja ja subjektiivista kokemusta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin keinunnan vaikutusta kognitiiviseen suoriutumiseen. Tutkimukseen rekrytoitiin 28 korkeakoulussa opiskelevaa nuorta naista ja tutkittavista muodostettiin arpoen koe- ja kontrolliryhmä. Aineisto kerättiin kolmesta aikapisteestä ja tehtäväsuoriutuminen toteutettiin interventio-/kontrollitilanteen jälkeen. Laitteiston hajoamisen vuoksi vain 18 tutkittavalta kerättiin fysiologiset mittaukset. Tilannekohtaista ahdistusta arvioitiin STAI-State-kyselylomakkeella ja fysiologiset mittaukset (syke ja ihonsähkönjohtavuus) toteutettiin BIOPAC-laitteella. Tutkimuksessa tehtäväsuoriutumista mitattiin Random Number Generation-tehtävällä (RNG) ja sen satunnaisuuden indekseillä. Aineiston analyysissä käytettiin toistettujen mittausten 2 x 3 varianssianalyysiä (ANOVA) ja tutkittavien suoriutumista RNG-työmuistitehtävässä vertailtiin riippumattomien otosten T-testillä ja Mann-Whitneyn U-testillä.
Tässä tutkimuksessa koe- tai kontrolliryhmään kuuluminen ei vaikuttanut eri tavalla ihonsähkönjohtavuuden parametreihin eikä tilannekohtaiseen ahdistukseen eri mittausajankohdissa. Kuitenkin syketiheydellä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhdysvaikutus ja koeryhmän syketiheys oli matalampi intervention jälkeen verrattuna painealtistuksen aikaiseen syketiheyteen. Tutkimuksessa ei havaittu eroja tehtäväsuoriutumisessa koe- ja kontrolliryhmän välillä. Tutkimuksessa saatiin viitteitä tasapainojärjestelmän stimulaation vaikutuksista vähentää ahdistuneisuutta, mutta tutkimuksen aineisto jäi verrattain pieneksi vaikuttaen tutkimuksen tuloksiin ja tulkintaan. Vestibulaarisen stimulaation hoidollisesta potentiaalista tarvitaankin lisää tutkimusta, jossa hyödynnettäisiin isompaa otosta, kontrolloituja asetelmia ja mahdollisesti myös kliinistä aineistoa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli simuloida painealtistusta tuottaen tyypillistä ahdistuksen tunnetta ja selvittää, vähentääkö keinuntaliikkeenä toteutettu vestibulaarinen stimulaatio akuutin ahdistuksen oireita terveillä naisilla, kun tarkastellaan fysiologisia toimintoja ja subjektiivista kokemusta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin keinunnan vaikutusta kognitiiviseen suoriutumiseen. Tutkimukseen rekrytoitiin 28 korkeakoulussa opiskelevaa nuorta naista ja tutkittavista muodostettiin arpoen koe- ja kontrolliryhmä. Aineisto kerättiin kolmesta aikapisteestä ja tehtäväsuoriutuminen toteutettiin interventio-/kontrollitilanteen jälkeen. Laitteiston hajoamisen vuoksi vain 18 tutkittavalta kerättiin fysiologiset mittaukset. Tilannekohtaista ahdistusta arvioitiin STAI-State-kyselylomakkeella ja fysiologiset mittaukset (syke ja ihonsähkönjohtavuus) toteutettiin BIOPAC-laitteella. Tutkimuksessa tehtäväsuoriutumista mitattiin Random Number Generation-tehtävällä (RNG) ja sen satunnaisuuden indekseillä. Aineiston analyysissä käytettiin toistettujen mittausten 2 x 3 varianssianalyysiä (ANOVA) ja tutkittavien suoriutumista RNG-työmuistitehtävässä vertailtiin riippumattomien otosten T-testillä ja Mann-Whitneyn U-testillä.
Tässä tutkimuksessa koe- tai kontrolliryhmään kuuluminen ei vaikuttanut eri tavalla ihonsähkönjohtavuuden parametreihin eikä tilannekohtaiseen ahdistukseen eri mittausajankohdissa. Kuitenkin syketiheydellä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhdysvaikutus ja koeryhmän syketiheys oli matalampi intervention jälkeen verrattuna painealtistuksen aikaiseen syketiheyteen. Tutkimuksessa ei havaittu eroja tehtäväsuoriutumisessa koe- ja kontrolliryhmän välillä. Tutkimuksessa saatiin viitteitä tasapainojärjestelmän stimulaation vaikutuksista vähentää ahdistuneisuutta, mutta tutkimuksen aineisto jäi verrattain pieneksi vaikuttaen tutkimuksen tuloksiin ja tulkintaan. Vestibulaarisen stimulaation hoidollisesta potentiaalista tarvitaankin lisää tutkimusta, jossa hyödynnettäisiin isompaa otosta, kontrolloituja asetelmia ja mahdollisesti myös kliinistä aineistoa.