Yhteiskuntapoliittinen kansalaiskasvatus suomalaisissa historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa sisällissodan jälkeisinä vuosina
Petäjä, Anna (2024-05-28)
Yhteiskuntapoliittinen kansalaiskasvatus suomalaisissa historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa sisällissodan jälkeisinä vuosina
Petäjä, Anna
(28.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747394
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747394
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmassani tarkastelen yhteiskuntapoliittista kansalaiskasvatusta suomalaisissa historian ja yhteiskuntaopin oppikirjoissa sisällissodan jälkeisinä vuosina. Tutkimuskysymykseni vastaavat siihen, miten kansalaiskasvatusta toteutetaan yhteiskuntaopin oppikirjassa ja miten historian oppikirjassa kuvaillaan Venäjää, Suomea ja niiden välistä suhdetta.
Aineistonani toimii Oskar Adolf Hainarin ja Aatto Verner Laitakarin Kansakoulun historian oppikirja vuodelta 1927 ja Leo Harmajan Yhteiskuntaopin oppikirja vuodelta 1932. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten suomalaisissa oppikirjoissa jälleenrakennetaan sodan pirstaloimaa yhteiskuntaa ja millaisia yhteiskuntapoliittisia ideologioita ja kansalaisen piirteitä ihannoidaan. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista tutkimusta ja analysoin oppikirjoja kriittisen diskurssianalyysin keinoin.
Yhteiskuntaopin oppikirjassa suomalaista yhteiskuntaa jälleenrakennettiin sisällissodan voittaneiden valkoisten ideologian pohjalle. Oppikirjassa ihannoidaan raitista ja liikunnallista kansalaista, jonka arvomaailma rakentuu paitsi perinteisten perhearvojen kunnioitukselle, myös vapaamielisempään suhtautumiseen esimerkiksi naisten työssäkäynnin ja avioeron suhteen. Taloudellisesti ihannoitiin säästäväisyyttä ja kannatettiin yksityisomistusta.
Historian oppikirjassa kritisoidaan marxismia, samalla oikeuttaen Suomen irrottautuminen sosialistisesta Venäjästä. Venäläisiä kuvaillaan vihollisina. Teoksessa tuomitaan Venäjän laittomat ja väkivalloin toteutetut yritykset venäläistää Suomen kansa. Itsenäistyminen ja Suomen rakentaminen valkoisten johdolla nähdään mahdollisuutena luoda paras mahdollinen, vapaa yhteiskunta.
Historian oppikirja kuvailee Suomen itsenäistymistä menestystarinana, joka irrotti Suomen Venäjän kollektivistisesta yhteiskuntajärjestelmästä. Talousosaaja Leo Harmaja taas kirjoittaa yhteiskuntaopin oppikirjassa yksityisomistuksen puolesta mielekkäämpänä talousjärjestelmänä ja korostaa ominaisuuksia, jotka kunnon kansalainen omaa. Oppikirjoihin valikoituva tieto on vallankäyttöä ja ympäröivän maailman tapahtumat sekä yhteiskunnalliset ideologiat ohjailevat sitä, mitä oppikirjoissa kirjoitetaan.
Aineistonani toimii Oskar Adolf Hainarin ja Aatto Verner Laitakarin Kansakoulun historian oppikirja vuodelta 1927 ja Leo Harmajan Yhteiskuntaopin oppikirja vuodelta 1932. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, miten suomalaisissa oppikirjoissa jälleenrakennetaan sodan pirstaloimaa yhteiskuntaa ja millaisia yhteiskuntapoliittisia ideologioita ja kansalaisen piirteitä ihannoidaan. Tutkimusmenetelmänä käytän laadullista tutkimusta ja analysoin oppikirjoja kriittisen diskurssianalyysin keinoin.
Yhteiskuntaopin oppikirjassa suomalaista yhteiskuntaa jälleenrakennettiin sisällissodan voittaneiden valkoisten ideologian pohjalle. Oppikirjassa ihannoidaan raitista ja liikunnallista kansalaista, jonka arvomaailma rakentuu paitsi perinteisten perhearvojen kunnioitukselle, myös vapaamielisempään suhtautumiseen esimerkiksi naisten työssäkäynnin ja avioeron suhteen. Taloudellisesti ihannoitiin säästäväisyyttä ja kannatettiin yksityisomistusta.
Historian oppikirjassa kritisoidaan marxismia, samalla oikeuttaen Suomen irrottautuminen sosialistisesta Venäjästä. Venäläisiä kuvaillaan vihollisina. Teoksessa tuomitaan Venäjän laittomat ja väkivalloin toteutetut yritykset venäläistää Suomen kansa. Itsenäistyminen ja Suomen rakentaminen valkoisten johdolla nähdään mahdollisuutena luoda paras mahdollinen, vapaa yhteiskunta.
Historian oppikirja kuvailee Suomen itsenäistymistä menestystarinana, joka irrotti Suomen Venäjän kollektivistisesta yhteiskuntajärjestelmästä. Talousosaaja Leo Harmaja taas kirjoittaa yhteiskuntaopin oppikirjassa yksityisomistuksen puolesta mielekkäämpänä talousjärjestelmänä ja korostaa ominaisuuksia, jotka kunnon kansalainen omaa. Oppikirjoihin valikoituva tieto on vallankäyttöä ja ympäröivän maailman tapahtumat sekä yhteiskunnalliset ideologiat ohjailevat sitä, mitä oppikirjoissa kirjoitetaan.