Palkaton lastenhoito kapitalistisessa yhteiskunnassa : Naisten toteuttaman palkattoman lastenhoidon vähäinen arvostus ja yhteiskunnallinen välttämättömyys
Koski, Karoliina (2024-05-29)
Palkaton lastenhoito kapitalistisessa yhteiskunnassa : Naisten toteuttaman palkattoman lastenhoidon vähäinen arvostus ja yhteiskunnallinen välttämättömyys
Koski, Karoliina
(29.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747611
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747611
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen palkatonta lastenhoitoa sosiaalisen uusintamisen muotona. Keskityn tarkastelemaan palkattomaan lastenhoitoon kohdistuvaa ristiriitaa, joka muodostuu sen vähäisestä arvostuksesta ja saman aikaisesta välttämättömästä roolista yhteiskunnan jatkuvuuden mahdollistajana. Tarkastelen tutkielmassa myös sitä, millainen suhde on palkattomaan lastenhoitoon kohdistuvalla ristiriidalla ja lastenhoidon sukupuolittuneisuudella eli painottumisella naisille. Olen toteuttanut tutkielman kirjallisuuskatsauksena tarkastelemalla aiempaa aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja vastannut sen perusteella omiin tutkimuskysymyksiini.
Aiemman kirjallisuuden perusteella lastenhoidon sukupuolittuneisuus, vähäinen arvostus ja välttämättömyys ovat vahvasti yhteyksissä toisiinsa. Erityisen merkitseviä vaikuttavia tekijöitä ovat yhteiskunnassa hallitseva kapitalistinen järjestelmä ja se, että pääasiassa naiset tekevät palkatonta lastenhoitoa. Naisten tekemiä töitä ei lähtökohtaisesti yhteiskunnassa arvosteta yhtä paljon kuin miesten tekemiä töitä, jolloin palkattoman lastenhoidon painottuminen naisille on keskeinen vaikuttava tekijä hoivatyön vähäiselle arvostukselle. Vallitseva kapitalistinen järjestelmä aiheuttaa myös osaltaan palkattomalle lastenhoidolle vähäistä arvostusta, sillä järjestelmä ei suostu huomioimaan sosiaalista uusintamista ja sen merkitystä, vaikka uusintava työ on keskeisessä asemassa mahdollistamassa kapitalistisen järjestelmän olemassaolon. Ristiriitaista onkin, että kapitalistisessa järjestelmässä ja yhteiskunnassa yleensä lapset käsitetään tuottavana sijoituksena, mutta äidit, jotka kasvattavat ja hoitavat lapset, ymmärretään uusintavan työn tekijöinä turhiksi ja heidän ei koeta tarvitsevan korvausta työstään.
Aiemman kirjallisuuden perusteella lastenhoidon sukupuolittuneisuus, vähäinen arvostus ja välttämättömyys ovat vahvasti yhteyksissä toisiinsa. Erityisen merkitseviä vaikuttavia tekijöitä ovat yhteiskunnassa hallitseva kapitalistinen järjestelmä ja se, että pääasiassa naiset tekevät palkatonta lastenhoitoa. Naisten tekemiä töitä ei lähtökohtaisesti yhteiskunnassa arvosteta yhtä paljon kuin miesten tekemiä töitä, jolloin palkattoman lastenhoidon painottuminen naisille on keskeinen vaikuttava tekijä hoivatyön vähäiselle arvostukselle. Vallitseva kapitalistinen järjestelmä aiheuttaa myös osaltaan palkattomalle lastenhoidolle vähäistä arvostusta, sillä järjestelmä ei suostu huomioimaan sosiaalista uusintamista ja sen merkitystä, vaikka uusintava työ on keskeisessä asemassa mahdollistamassa kapitalistisen järjestelmän olemassaolon. Ristiriitaista onkin, että kapitalistisessa järjestelmässä ja yhteiskunnassa yleensä lapset käsitetään tuottavana sijoituksena, mutta äidit, jotka kasvattavat ja hoitavat lapset, ymmärretään uusintavan työn tekijöinä turhiksi ja heidän ei koeta tarvitsevan korvausta työstään.