Syrjäytynyt nuori hyvinvointivaltiossa : Sisällönanalyysi syrjäytyvän nuoren kuvan muodostumisesta hallinnollisissa asiakirjoissa

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksen oli tarkastella, millaista kuvaa syrjäytyneestä nuoresta luodaan hallinnollisissa asiakirjoissa. Nuorten syrjäytyminen on herättänyt paljon keskustelua Suomessa viime aikoina. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä suunnitellaan ja toteutetaan eri ministeriöiden yhteistyössä, mutta päävastuu nuorten hyvinvointiin liittyvästä politiikasta on opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Hyvinvointivaltion tarkoitus on toteuttaa sosiaalipolitiikkaa, joka turvaa kansalaisten hyvinvointia ja suojaa erilaisilta sosiaalisilta riskeiltä. Syrjäytymistä ei ole perinteisesti luonnehdittu sosiaaliseksi riskiksi, vaan sen voidaan nähdä olevan ennemmin sosiaalinen ongelma, jolla tarkoitetaan useiden riskien kasautumista yhdelle ihmiselle. Syrjäytyminen on monisyinen käsite, jota voidaan määritellä monella eri tavalla. Suomessa syrjäytymistä määritellään esimerkiksi terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella ja terveys- ja sosiaaliministeriön sivuilla. Sen nähdään tarkoittavan prosessia, jossa elämää hankaloittavat tekijät kasautuvat yhdelle ihmiselle, jonka takia osallisuus yhteiskuntaan heikkenee.

Aineistona toimi 5 opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisua vuosilta 2020–2023. Analyysi toteutettiin sisällönanalyysinä poimimalla aineistosta kaikki kohdat, joissa mainittiin syrjäytyminen. Analyysiin otettiin lisäksi mukaan myös kohdat, joissa puhuttiin nuorten osallisuudesta, koska sen huomattiin olevan asiakirjoissa olennaisesti yhteydessä syrjäytymisen kanssa. Havaintoja tarkasteltiin konstruktionismin kautta. Konstruktionismin avulla voidaan tarkastella sitä, miten jonkin ilmiön todellisuutta luodaan kielen kautta.

Analyysin perusteella syrjäytyvät nuoret nähdään yhteiskunnasta ulkopuolelle jääneinä tai jättäytyneinä osattomina yksilöinä. Syrjäytymiseen liitettiin paljon muita yksilöllisiä ongelmia, kuten päihde- ja mielenterveyshäiriöitä ja väkivaltaista jengiytymistä. Syrjäytyvien nähdään oireilevan rikoksilla, ja siten olevan vaaraksi koko yhteiskunnan yleiselle turvallisuudelle. Kulttuuria ja liikuntaa harrastavat nuoret nähtiin vastakohtana syrjäytyneille, ja osallisuudessa painotettiin yksilön omia kykyjä liittyä mukaan ja toimia vapaaehtoisesti. Syrjäytynyt nuori nähtiin omiin ongelmiin sotkeutuneena, yhteiskunnan ulkopuolella elävänä, ja jopa vaarallisena hahmona.