Maahanmuuttajataustaisen hoitajan työhön sopeutumisen edistäminen : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Yang, Limei (2024-05-28)
Maahanmuuttajataustaisen hoitajan työhön sopeutumisen edistäminen : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Yang, Limei
(28.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747727
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060747727
Tiivistelmä
Pula hoitoalan työntekijöistä on huomattava. Väestö ikääntyy ja sosiaali- ja terveysalan palvelutarve kasvaa. Tämä lisää hoitohenkilökunnan tarvetta entisestään. Työvoiman takaamiseksi tarvitaan monipuolisia ratkaisuja, ja työperäinen maahanmuutto voisi olla yksi ratkaisuvaihtoehdoista. Maahan muuttaneet hoitajat saattavat kuitenkin kohdata muuton jälkeen monia haasteita, kuten työympäristön eroavaisuus, vieraskielisyys, kulttuurierot. Nämä haasteet voivat vaikuttaa työhön sopeutumiseen ja sitä kautta myös työhyvinvointiin. Tutkielman tarkoituksena on kuvata maahanmuuttajataustaisen hoitajan kokemusta työhön sopeutumisesta kansainvälisen kirjallisuuden kautta.
Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin helmikuussa 2024 kuudesta tietokannasta: PubMed, CINAHL, Cochrane, Medline, Medic ja Web of Science. Hakulausekkeet muodostuivat keskeisten käsitteiden avulla, joita olivat maahanmuuttajataustainen hoitaja ja työhön sopeutuminen. Tiedonhaku tuotti yhteensä 1181 tulosta. Tutkielmaan valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella 14 artikkelia, joista 12 oli kvalitatiivisia ja kaksi kvantitatiivisia tutkimuksia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää mukaillen.
Tutkielman tulosten mukaan maahanmuuttajataustaiset hoitajat kohtaavat monia haasteita työhön sopeutumisessaan. Kielitaidon puute vaikeuttaa kommunikaatiota ja rajoittaa uramahdollisuuksia. Työympäristön ja -tehtävien muutokset ovat merkittäviä ja uusien käytäntöjen ja rutiinien omaksuminen voi olla vaikeaa. Hoitotyön kulttuurit vaihtelivat eri maissa. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset hoitajat voivat kohdata vaikeuksia luoda vahvoja yhteyksiä paikallisten hoitajien kanssa ja kokea syrjintää tai rasismia kollegoiden tai potilaiden taholta. Tulokset korostavat orientaatiokurssien merkitystä maahanmuuttajataustaisten hoitajien työhön sopeutumisen tukemisessa. Kielitaidon kehittyminen lisää maahanmuuttajataustaisten hoitajien itseluottamusta työtehtävien suorittamiseen, tarjoten samalla tärkeitä verkostoitumismahdollisuuksia. Hyvä perehdytys ja tukea antava yhteisö auttavat maahanmuuttajataustaisia hoitajia rakentamaan luottamusta omiin kykyihinsä ja edistävät ammatillista kehitystä. Positiivinen ja avoin ilmapiiri mahdollistaa vapaan ja turvallisen ilmaisun, mikä lisäsi yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia.
Työhön sopeutumisessa työntekijänä maahanmuuttajataustaisen hoitajan on sitouduttava oppimaan paikalliset käytännöt ja kulttuuri, kehittämään kielitaitoaan ja rakentamaan suhteita työyhteisöön. Samalla työnantajan rooli on tarjota tarvittavaa tukea, resursseja ja mahdollisuuksia työntekijän sopeutumiseen ja kehittymiseen.
Vaikka maahanmuuttajataustaiset hoitajat ovat usein suorittaneet kielitestejä, he kohtaavat edelleen haasteita vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden tutkimussuunta voisi keskittyä kehittämään parempia tapoja arvioida maahanmuuttajataustaisten hoitajien kielitaitoa, jotta vastattaisiin kliinisen hoitotyön tarpeisiin. Maahanmuuttajataustaisten hoitajien työhön sopeutumista koskevat tutkimukset ovat pääosin kvalitatiivisia, ja tieto tukitoimien vaikutuksista ja syy-seuraussuhteista on vähäistä. Kvantitatiiviset interventio- ja pitkittäistutkimukset orientaatio- ja perehdytyskurssien vaikutuksista voisivat tarjota arvokasta tietoa tukitoimien tehokkuudesta ja pitkäaikaisista vaikutuksista.
Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku tehtiin helmikuussa 2024 kuudesta tietokannasta: PubMed, CINAHL, Cochrane, Medline, Medic ja Web of Science. Hakulausekkeet muodostuivat keskeisten käsitteiden avulla, joita olivat maahanmuuttajataustainen hoitaja ja työhön sopeutuminen. Tiedonhaku tuotti yhteensä 1181 tulosta. Tutkielmaan valittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella 14 artikkelia, joista 12 oli kvalitatiivisia ja kaksi kvantitatiivisia tutkimuksia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää mukaillen.
Tutkielman tulosten mukaan maahanmuuttajataustaiset hoitajat kohtaavat monia haasteita työhön sopeutumisessaan. Kielitaidon puute vaikeuttaa kommunikaatiota ja rajoittaa uramahdollisuuksia. Työympäristön ja -tehtävien muutokset ovat merkittäviä ja uusien käytäntöjen ja rutiinien omaksuminen voi olla vaikeaa. Hoitotyön kulttuurit vaihtelivat eri maissa. Lisäksi maahanmuuttajataustaiset hoitajat voivat kohdata vaikeuksia luoda vahvoja yhteyksiä paikallisten hoitajien kanssa ja kokea syrjintää tai rasismia kollegoiden tai potilaiden taholta. Tulokset korostavat orientaatiokurssien merkitystä maahanmuuttajataustaisten hoitajien työhön sopeutumisen tukemisessa. Kielitaidon kehittyminen lisää maahanmuuttajataustaisten hoitajien itseluottamusta työtehtävien suorittamiseen, tarjoten samalla tärkeitä verkostoitumismahdollisuuksia. Hyvä perehdytys ja tukea antava yhteisö auttavat maahanmuuttajataustaisia hoitajia rakentamaan luottamusta omiin kykyihinsä ja edistävät ammatillista kehitystä. Positiivinen ja avoin ilmapiiri mahdollistaa vapaan ja turvallisen ilmaisun, mikä lisäsi yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia.
Työhön sopeutumisessa työntekijänä maahanmuuttajataustaisen hoitajan on sitouduttava oppimaan paikalliset käytännöt ja kulttuuri, kehittämään kielitaitoaan ja rakentamaan suhteita työyhteisöön. Samalla työnantajan rooli on tarjota tarvittavaa tukea, resursseja ja mahdollisuuksia työntekijän sopeutumiseen ja kehittymiseen.
Vaikka maahanmuuttajataustaiset hoitajat ovat usein suorittaneet kielitestejä, he kohtaavat edelleen haasteita vuorovaikutuksessa. Tulevaisuuden tutkimussuunta voisi keskittyä kehittämään parempia tapoja arvioida maahanmuuttajataustaisten hoitajien kielitaitoa, jotta vastattaisiin kliinisen hoitotyön tarpeisiin. Maahanmuuttajataustaisten hoitajien työhön sopeutumista koskevat tutkimukset ovat pääosin kvalitatiivisia, ja tieto tukitoimien vaikutuksista ja syy-seuraussuhteista on vähäistä. Kvantitatiiviset interventio- ja pitkittäistutkimukset orientaatio- ja perehdytyskurssien vaikutuksista voisivat tarjota arvokasta tietoa tukitoimien tehokkuudesta ja pitkäaikaisista vaikutuksista.