Moniammatillisen tiimin jäsenten kokemuksia kyvystään tunnistaa ja tukea oppilaan mentalisaatiokyvyn haasteita
Sjölund, Miia (2024-05-06)
Moniammatillisen tiimin jäsenten kokemuksia kyvystään tunnistaa ja tukea oppilaan mentalisaatiokyvyn haasteita
Sjölund, Miia
(06.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048804
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048804
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli täydentää tutkimuskenttää mentalisaatiokyvystä kasvatustieteen näkökulmasta sekä lisätä ymmärrystä moniammatillisen tiimin osaamisesta oppilaan mentalisaatiokykyyn liittyen. Mentalisaatiokyky kuvaa ihmisen ymmärrystä oman ja toisen yksilön mielen irrallisuudesta ja mahdollistaa yksilön kyvyn reflektoida omia sekä toisten tunteita, aikomuksia, uskomuksia, tavoitteita ja toimia. Moniammatillinen tiimi osana koulun oppilashuoltoa vastaa oppilaan tuen tarpeen havaitsemisesta ja oppilaan tukemisesta. Mentalisaatiokyvyn kehityksen puutteet voivat vaikuttaa oppilaan suoriutumiseen ja tuen tarpeeseen, joten puutteiden havaitseminen on tärkeää. Tutkimuksella kartoitettiin koulun moniammatillisen tiimin jäsenten ennakkokäsityksiä mentalisaatiosta, kokemuksia kyvystään tunnistaa oppilaiden mentalisaatiokyvyn puutteita ja ohjata mentalisaatiokyvyn puutteita ilmentäviä oppilaita tuen piiriin sekä kykyjä tukea oppilaan mentalisaatiokyvyn kehitystä.
Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui 13 moniammatillisen tiimin jäsentä. Moniammatilliseen tiimiin valikoituivat luokanopettajat, erityisopettajat, koulukuraattorit ja -psykologit. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla etäyhteyksin. Tutkimustuloksista ilmeni moniammatillisen tiimin omaavan suppean käsityksen mentalisaatiosta. Moniammatillisen tiimin jäsenet kokivat kykynsä tunnistaa oppilaan mentalisaatiokyvyn puutteita kuitenkin hyviksi ja heidän kuvaamansa mentalisaatiokyvyn puutteiden ilmenemismuodot vastasivat lähdekirjallisuutta. Mentalisaatiokyvyn puutteita ilmentävän oppilaan tuen piiriin ohjaamisessa kunnan resurssit nousivat merkittävään asemaan. Moniammatillisen tiimin jäsenet tarkastelivat mentalisaatiokyvyn puutteita ilmentävien oppilaiden tuen piiriin ohjaamista ja siihen liittyviä tekijöitä näkökulmallisesti luokanopettajia laajemmin. Moniammatillisen tiimin jäsenet nostivat esiin opettajien mahdollisesti puutteelliset tietotaidot mentalisaatiosta. Moniammatillisella tiimillä oli runsaasti erilaisia lähdekirjallisuuden tukemia keinoja tukea oppilaan mentalisaatiokyvyn kehitystä. Keinot vaihtelivat osallistujakohtaisesti huomattavasti ja yksittäisellä osallistujalla keinoja oli 1–5. Tutkimuksen tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimus oppilaan mentalisaatiokyvyn puutteista, moniammatillisen oppilashuollon kyvystä tukea mentalisaatiokyvyn kehitystä sekä kasvatustieteistä tutumpien termien yhtenevyydestä mentalisaation käsitteen kanssa on perusteltua, jotta ymmärrys ilmiöstä syvenee entisestään.
Tutkimus toteutettiin aineistolähtöisenä laadullisena haastattelututkimuksena. Tutkimukseen osallistui 13 moniammatillisen tiimin jäsentä. Moniammatilliseen tiimiin valikoituivat luokanopettajat, erityisopettajat, koulukuraattorit ja -psykologit. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla etäyhteyksin. Tutkimustuloksista ilmeni moniammatillisen tiimin omaavan suppean käsityksen mentalisaatiosta. Moniammatillisen tiimin jäsenet kokivat kykynsä tunnistaa oppilaan mentalisaatiokyvyn puutteita kuitenkin hyviksi ja heidän kuvaamansa mentalisaatiokyvyn puutteiden ilmenemismuodot vastasivat lähdekirjallisuutta. Mentalisaatiokyvyn puutteita ilmentävän oppilaan tuen piiriin ohjaamisessa kunnan resurssit nousivat merkittävään asemaan. Moniammatillisen tiimin jäsenet tarkastelivat mentalisaatiokyvyn puutteita ilmentävien oppilaiden tuen piiriin ohjaamista ja siihen liittyviä tekijöitä näkökulmallisesti luokanopettajia laajemmin. Moniammatillisen tiimin jäsenet nostivat esiin opettajien mahdollisesti puutteelliset tietotaidot mentalisaatiosta. Moniammatillisella tiimillä oli runsaasti erilaisia lähdekirjallisuuden tukemia keinoja tukea oppilaan mentalisaatiokyvyn kehitystä. Keinot vaihtelivat osallistujakohtaisesti huomattavasti ja yksittäisellä osallistujalla keinoja oli 1–5. Tutkimuksen tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimus oppilaan mentalisaatiokyvyn puutteista, moniammatillisen oppilashuollon kyvystä tukea mentalisaatiokyvyn kehitystä sekä kasvatustieteistä tutumpien termien yhtenevyydestä mentalisaation käsitteen kanssa on perusteltua, jotta ymmärrys ilmiöstä syvenee entisestään.