Matematiikkajännityksen ilmeneminen valmistuvilla varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla
Laksi, Hanna; Merkkiniemi, Annika (2024-05-14)
Matematiikkajännityksen ilmeneminen valmistuvilla varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoilla
Laksi, Hanna
Merkkiniemi, Annika
(14.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061049038
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061049038
Tiivistelmä
Tutkimukset ovat osoittaneet, että opettajilla esiintyy matematiikkajännitystä ja että matematiikkajännityksen kokeminen on yleisempää naisopettajilla kuin miesopettajilla (Hembree, 1990). Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmat sisältävät tavoitteita lasten matemaattisen ajattelun tukemiselle ja velvoittavat siten varhaiskasvatuksen opettajaa opettamaan matematiikkaa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. On tärkeää tutkia naisvaltaisen ammattikunnan kokemuksia matematiikkajännityksestä, koska matematiikkajännitys on yhteydessä opettajien tapaan ja innokkuuteen opettaa matematiikkaa, mikä puolestaan voi vaikuttaa lasten kiinnostukseen matemaattisia asioita kohtaan (Gunderson ym., 2011).
Tähän tutkimukseen osallistuivat varhaiskasvatuksen opettajiksi valmistuvat opiskelijat, jolloin voitiin tutkia matematiikkajännityksen ilmenemistä opettajan uran alkaessa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisina fyysisinä oireina matematiikkajännitys ilmenee, millaisissa tilanteissa se ilmenee ja onko matematiikkajännityksen kokemisessa tapahtunut muutoksia opettajakoulutuksen aikana. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella ja analysoitiin kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla menetelmillä (mixed methods).
Osa opiskelijoista koki matematiikkajännitystä, jonka yleisimpiä oireita olivat jännitys, luottamuksen puute omiin kykyihin sekä hermostuminen. Matematiikkajännitystä koettiin etenkin niissä matemaattista ajattelua edellyttävissä tilanteissa, joissa matemaattisen tehtävän ratkaiseminen oli vaikeaa. Lisäksi matematiikkajännitystä koettiin matematiikkaa opetettaessa, ja erityisesti jos toinen opettaja havainnoi opettamista. Opiskelijoiden itsevarmuus matematiikan opettamisesta lisääntyi opintojen myötä. Tulosten perusteella opiskelijoiden matematiikkajännitys tulisi huomioida opettajankoulutuksessa ja siihen on mahdollista vaikuttaa suotuisalla tavalla.
Tähän tutkimukseen osallistuivat varhaiskasvatuksen opettajiksi valmistuvat opiskelijat, jolloin voitiin tutkia matematiikkajännityksen ilmenemistä opettajan uran alkaessa. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisina fyysisinä oireina matematiikkajännitys ilmenee, millaisissa tilanteissa se ilmenee ja onko matematiikkajännityksen kokemisessa tapahtunut muutoksia opettajakoulutuksen aikana. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella ja analysoitiin kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla menetelmillä (mixed methods).
Osa opiskelijoista koki matematiikkajännitystä, jonka yleisimpiä oireita olivat jännitys, luottamuksen puute omiin kykyihin sekä hermostuminen. Matematiikkajännitystä koettiin etenkin niissä matemaattista ajattelua edellyttävissä tilanteissa, joissa matemaattisen tehtävän ratkaiseminen oli vaikeaa. Lisäksi matematiikkajännitystä koettiin matematiikkaa opetettaessa, ja erityisesti jos toinen opettaja havainnoi opettamista. Opiskelijoiden itsevarmuus matematiikan opettamisesta lisääntyi opintojen myötä. Tulosten perusteella opiskelijoiden matematiikkajännitys tulisi huomioida opettajankoulutuksessa ja siihen on mahdollista vaikuttaa suotuisalla tavalla.