Henkilön oma kuva tavaramerkkinä : Oman kuvan erottamiskyky, sekaannusvaaraan perustuva suoja ja yksinoikeuden rajoitukset
Väisänen, Emilia (2024-05-08)
Henkilön oma kuva tavaramerkkinä : Oman kuvan erottamiskyky, sekaannusvaaraan perustuva suoja ja yksinoikeuden rajoitukset
Väisänen, Emilia
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048980
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048980
Tiivistelmä
Oikeus omaan kuvaan on kokonaisuus, joka muodostuu eri lakien säännöksistä sekä tuomioistuinten ratkaisuista, jotka käsittelevät henkilön kuvaa. Tämän kokonaisuuden perusteella luonnollinen henkilö voi muun muassa kieltää tietyissä tilanteissa, että kukaan muu ei saa hyödyntää julkisesti hänen kuvaansa. Tällaista kielto-oikeutta ja henkilön oikeutta omaan kuvaansa on tarkasteltu kotimaisessa oikeuskirjallisuudessa erityisesti yksityiselämän suojan, hyvän liiketavan vastaisen menettelyn kiellon sekä niin sanotun suostumusperiaatteen näkökulmista. Tämän tutkielman tarkoitus on jatkaa tätä tarkastelua ja selvittää lainopin keinoin se, että millainen oikeus henkilöllä on omaan kuvaansa elinkeinotoiminnassa Suomen ja Euroopan unionin tavaramerkkioikeuden näkökulmasta.
Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, voiko henkilön kuva täyttää rekisteröinnin edellytykset ja erityisesti erottamiskyvyn vaatimuksen, jotta henkilö saa tavaramerkkisääntelyn mukaisen yksinoikeuden kuvaansa. Toiseksi tavoitteena on tarkastella henkilön kielto-oikeutta sekaannusvaaraan perustuvan suojan näkökulmasta. Tästä ei kuitenkaan ole oikeuskäytäntöä, joten tavoitteena on arvioida, miten suoja voisi määrittyä elinkeinotoiminnassa suhteessa sellaisiin merkkeihin, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin tavaramerkiksi rekisteröity henkilön oma kuva. Kolmanneksi tutkielman tavoitteena on osoittaa, että yksinoikeus tavaramerkkiin ei ole ehdoton, joten muilla elinkeinonharjoittajilla voi olla oikeus käyttää henkilön kuvaa omien tuotteidensa tunnuksena. Tutkielman tärkeimmät oikeuslähteet ovat tavaramerkkilain (544/2019) ja EU-tavaramerkkiasetuksen (EU) 2017/1001 säännökset, lain esityöt sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö tavaramerkeistä. Merkittäviä lähteitä ovat myös Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston antamat päätökset, sillä tutkielman aihetta ei ole vielä käsitelty tuomioistuimissa. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu kotimaista ja ulkomaista oikeuskirjallisuutta tavaramerkeistä.
Tutkielma osoittaa, että henkilön oma kuva voi täyttää rekisteröinnin edellytykset ja erityisesti erottamiskyvyn vaatimuksen, jos henkilö on jossain määrin tunnettu kuluttajien keskuudessa, tai jos henkilön ulkonäössä on sellainen erityispiirre, joka jää kuluttajien mieleen. Tällöin henkilö saa yksinoikeuden kuvaansa sellaisena kuin se on rekisteröity. Yksinoikeus tähän kuvaan pysyy kuitenkin voimassa vain, jos henkilö käyttää kuvaa elinkeinotoiminnassa ja niiden tavaroiden ja palveluiden tunnuksena, joita varten hän on sen rekisteröinyt. Toiseksi tutkielma osoittaa, että tavaramerkiksi rekisteröity oma kuva voisi saada sekaannusvaaraan perustuvaa suojaa samalla tavoin kuin muut kuviomerkit, jos on vaara siitä, että kuluttajat sekoittavat saman tai samankaltaisen kuvan ja rekisteröidyn kuvan toisiinsa. Tämä suoja rajoittuu kuitenkin niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten kuva on rekisteröity, sekä samankaltaisiin tuotteisiin. Tutkielmassa on esitetty jatkotutkimuksen aiheeksi se, että henkilön oma kuva voisi saada tätä kattavampaa suojaa, jos henkilö osoittaa, että hänen kuvansa on laajalti tunnettu tavaramerkki. Lopuksi tutkielma osoittaa, että muilla elinkeinonharjoittajilla on oikeus käyttää henkilön kuvaa tavaramerkkioikeuden näkökulmasta, jos se on lain- ja hyvän liiketavan mukaista. Tavaramerkkioikeus ei siis yksin anna riittävää suojaa elinkeinotoiminnassa henkilön kuvalle, mutta se täydentää muun muassa sitä suojaa, jota hyvän liiketavan vastaisen menettelyn kiellon mukainen suoja tarjoaa.
Tavoitteena on ensinnäkin selvittää, voiko henkilön kuva täyttää rekisteröinnin edellytykset ja erityisesti erottamiskyvyn vaatimuksen, jotta henkilö saa tavaramerkkisääntelyn mukaisen yksinoikeuden kuvaansa. Toiseksi tavoitteena on tarkastella henkilön kielto-oikeutta sekaannusvaaraan perustuvan suojan näkökulmasta. Tästä ei kuitenkaan ole oikeuskäytäntöä, joten tavoitteena on arvioida, miten suoja voisi määrittyä elinkeinotoiminnassa suhteessa sellaisiin merkkeihin, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin tavaramerkiksi rekisteröity henkilön oma kuva. Kolmanneksi tutkielman tavoitteena on osoittaa, että yksinoikeus tavaramerkkiin ei ole ehdoton, joten muilla elinkeinonharjoittajilla voi olla oikeus käyttää henkilön kuvaa omien tuotteidensa tunnuksena. Tutkielman tärkeimmät oikeuslähteet ovat tavaramerkkilain (544/2019) ja EU-tavaramerkkiasetuksen (EU) 2017/1001 säännökset, lain esityöt sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö tavaramerkeistä. Merkittäviä lähteitä ovat myös Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston antamat päätökset, sillä tutkielman aihetta ei ole vielä käsitelty tuomioistuimissa. Lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu kotimaista ja ulkomaista oikeuskirjallisuutta tavaramerkeistä.
Tutkielma osoittaa, että henkilön oma kuva voi täyttää rekisteröinnin edellytykset ja erityisesti erottamiskyvyn vaatimuksen, jos henkilö on jossain määrin tunnettu kuluttajien keskuudessa, tai jos henkilön ulkonäössä on sellainen erityispiirre, joka jää kuluttajien mieleen. Tällöin henkilö saa yksinoikeuden kuvaansa sellaisena kuin se on rekisteröity. Yksinoikeus tähän kuvaan pysyy kuitenkin voimassa vain, jos henkilö käyttää kuvaa elinkeinotoiminnassa ja niiden tavaroiden ja palveluiden tunnuksena, joita varten hän on sen rekisteröinyt. Toiseksi tutkielma osoittaa, että tavaramerkiksi rekisteröity oma kuva voisi saada sekaannusvaaraan perustuvaa suojaa samalla tavoin kuin muut kuviomerkit, jos on vaara siitä, että kuluttajat sekoittavat saman tai samankaltaisen kuvan ja rekisteröidyn kuvan toisiinsa. Tämä suoja rajoittuu kuitenkin niihin tavaroihin ja palveluihin, joita varten kuva on rekisteröity, sekä samankaltaisiin tuotteisiin. Tutkielmassa on esitetty jatkotutkimuksen aiheeksi se, että henkilön oma kuva voisi saada tätä kattavampaa suojaa, jos henkilö osoittaa, että hänen kuvansa on laajalti tunnettu tavaramerkki. Lopuksi tutkielma osoittaa, että muilla elinkeinonharjoittajilla on oikeus käyttää henkilön kuvaa tavaramerkkioikeuden näkökulmasta, jos se on lain- ja hyvän liiketavan mukaista. Tavaramerkkioikeus ei siis yksin anna riittävää suojaa elinkeinotoiminnassa henkilön kuvalle, mutta se täydentää muun muassa sitä suojaa, jota hyvän liiketavan vastaisen menettelyn kiellon mukainen suoja tarjoaa.