"Sit varten tän Jumala poltti, että täst kaupunki tulee" : Lahden kylän palo vuonna 1877 koettuna ja uutisoituna katastrofina
Haavisto, Toni (2024-05-29)
"Sit varten tän Jumala poltti, että täst kaupunki tulee" : Lahden kylän palo vuonna 1877 koettuna ja uutisoituna katastrofina
Haavisto, Toni
(29.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048261
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061048261
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Lahden kylän palo kesäkuussa 1877. Käsittelen tutkielmassa sitä, miten muistitieto välittää tuolloisten lasten kokemuksia ja miten katastrofista uutisoitiin suomenkielisessä lehdistössä kesä-heinäkuun 1877 aikana. Lähestymistapani aiheeseen on temaattinen, sillä keskityn kyseiseen katastrofiin ilmiönä yksittäisten ihmisten kokemusten ja sanomalehtien välittämien uutisten kautta. Käsittelylukujen sisällä ilmenee kronologisuutta, sillä tarkastelen muistelijoiden kokemuksia ennen paloa, sen aikana ja sen jälkeen järjestyksessä. Uutisointia koskevassa käsittelyluvussa lähestymistapani on kronologisen ja temaattisen sekamuoto. Ensin tutkin tekstien sisältämän tiedon uudelleenkäyttöä sen liikkuessa sanomalehdestä toiseen edeten varhaisemmin julkaistuista uutisista myöhemmin julkaistuihin. Jälkimmäisessä alaluvussa tarkastelen sitä, miten katastrofaalisuutta kuvattiin eri sanomalehtien sivuilla.
Tutkimusmenetelminä käytän kokemushistoriaa ja tekstin lähilukua. Kokemushistorian avulla tutkin, miten muistelijoiden kesken jaetut ja toisaalta joukosta erottuneet kokemukset muodostuivat. Tekstin lähilukua hyödynnän molempia alkuperäisaineistoja tarkastellessani, sillä niin muistitietoaineisto kuin uutisartikkelitkin ovat tiiviitä tekstejä, joita tulee lukea useamman kerran analyyttisesti, jotta niiden merkitysmaailmaan on mahdollista syventyä. Käsittelen kokemuksia muistitietoaineiston avulla. Se on kerätty vuonna 1947, 70 vuotta palon jälkeen. Aineisto käsittää 22:n palon aikaan lapsuuttaan viettäneen asukkaan haastattelut, jotka Sirkka Porri (o.s. Lepistö) keräsi Lahti-seuran toimeksiannosta. Uutisten osalta aineistoni käsittää yhteensä 14 eri artikkelia, jotka on julkaistu kesä-heinäkuun aikana vuonna 1877 kolmessatoista eri lehdessä: uutisista 12 on suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä, mutta nekin on myöhemmin suomennettu Emil Saksalan toimesta.
Tutkimusteni kautta selvisi, että havaittavissa oli lasten kesken jaettuja ja toistuvia kokemuksia, mutta myös yksittäisiä, joukosta eroavia kokemuksia. Välillä oli kuitenkin hankala erottaa, kertoivatko muistelijat omia lapsuuskokemuksiaan vai välittivätkö he muilta kuultua tietoa. Uutisaineiston tutkinta puolestaan osoitti, että tieto liikkui aikakaudelle tyypillisen saksijournalismin välityksellä kopioituna tai tiivistettynä sanomalehdestä toiseen. Palon katastrofaalisuutta käsiteltiin eri lehdissä eri tavoin. Katastrofaalisuus ilmeni sekä monisanaisena kuvailuna palon kauheuksista että tiiviinä osuuksina, jotka jättivät paljon lukijan oman mielikuvituksen varaan.
Tutkimusmenetelminä käytän kokemushistoriaa ja tekstin lähilukua. Kokemushistorian avulla tutkin, miten muistelijoiden kesken jaetut ja toisaalta joukosta erottuneet kokemukset muodostuivat. Tekstin lähilukua hyödynnän molempia alkuperäisaineistoja tarkastellessani, sillä niin muistitietoaineisto kuin uutisartikkelitkin ovat tiiviitä tekstejä, joita tulee lukea useamman kerran analyyttisesti, jotta niiden merkitysmaailmaan on mahdollista syventyä. Käsittelen kokemuksia muistitietoaineiston avulla. Se on kerätty vuonna 1947, 70 vuotta palon jälkeen. Aineisto käsittää 22:n palon aikaan lapsuuttaan viettäneen asukkaan haastattelut, jotka Sirkka Porri (o.s. Lepistö) keräsi Lahti-seuran toimeksiannosta. Uutisten osalta aineistoni käsittää yhteensä 14 eri artikkelia, jotka on julkaistu kesä-heinäkuun aikana vuonna 1877 kolmessatoista eri lehdessä: uutisista 12 on suomenkielisiä ja kaksi ruotsinkielisiä, mutta nekin on myöhemmin suomennettu Emil Saksalan toimesta.
Tutkimusteni kautta selvisi, että havaittavissa oli lasten kesken jaettuja ja toistuvia kokemuksia, mutta myös yksittäisiä, joukosta eroavia kokemuksia. Välillä oli kuitenkin hankala erottaa, kertoivatko muistelijat omia lapsuuskokemuksiaan vai välittivätkö he muilta kuultua tietoa. Uutisaineiston tutkinta puolestaan osoitti, että tieto liikkui aikakaudelle tyypillisen saksijournalismin välityksellä kopioituna tai tiivistettynä sanomalehdestä toiseen. Palon katastrofaalisuutta käsiteltiin eri lehdissä eri tavoin. Katastrofaalisuus ilmeni sekä monisanaisena kuvailuna palon kauheuksista että tiiviinä osuuksina, jotka jättivät paljon lukijan oman mielikuvituksen varaan.