Kohti kielitietoista käsityönopetusta : käsityönopettajaopiskelijoiden näkemyksiä kielitietoisuudesta käsityön opetuksessa
Blomqvist, Saara (2024-05-31)
Kohti kielitietoista käsityönopetusta : käsityönopettajaopiskelijoiden näkemyksiä kielitietoisuudesta käsityön opetuksessa
(31.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061049264
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061049264
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää loppuvaiheen käsityönopettajaopiskelijoiden käsityksiä kielitietoisuudesta käsityönopetukseen liittyen. Lisäksi tavoitteena oli saada tietoa siitä, onko kielitietoisuutta käsitelty käsityönopettajakoulutukseen liittyvissä käsityönopinnoissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kielitietoisuudesta ja sen suhteesta perusopetuksen opetussuunnitelmaan, sekä käsityön oppiaineeseen ja sen tavoitteisiin.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui Turun yliopiston, Rauman kampuksen loppuvaiheen käsityönopettajaopiskelijoista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse lähetetyllä kyselylomakkeella, johon vastasi kymmenen käsityönopettajaopiskelijaa. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Pääluokkien muodostamiseen käytettiin Lucasin ja Villegasin (2011; 2013) viitekehystä kielellisesti vastuullisesta pedagogiikasta.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, ettei kielitietoisuus ollut käsitteenä opiskelijoille kovin tuttu. Tutkimusaineiston analysoinnista kuitenkin ilmeni kielellisesti vastuulliseen opetukseen liittyviä seikkoja. Tulosten perusteella käsityönopettajaopiskelijat määrittelivät kielitietoiseen opetukseen kuuluvan yleisesti kielenoppijoiden tukemiseen liittyviä menetelmiä, esimerkiksi selkeiden ja havainnollisten ohjeiden käyttöä. Tuloksissa näkyi myös viitteitä kielellisen moninaisuuden arvostamisesta. Käsityönopetuksessa kielitietoisuuteen liitettiin edellisten lisäksi käytettävän kielen aiheuttamien haasteiden tunnistaminen liittyen käsityön käsitteisiin ja termeihin. Tuloksissa painottui kielitietoisuuden pohdinta käsitöiden valmistamiseen liittyen. Sen sijaan suunnittelun tai dokumentoinnin opetus ei näyttäytynyt pohdinnoissa lainkaan.
Tuloksista ilmeni myös, että käsityönopettajaopintoihin on sisältynyt hyvin vähän, jos lainkaan kielitietoisuuden käsittelyä. Tulosten mukaan kielitietoisuuden käsite ei ole näyttäytynyt opintojen sisällöissä. Kielitietoisuus yhdistettiin opinnoissa oikeanlaiseen termien ja käsitteiden käyttöön, jota opinnoissa on painotettu.
Vaikka vastaajamäärä jäi pieneksi, tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että kielitietoisuuden käsittelyä olisi hyvä lisätä käsityönopettajakoulutuksessa. Valmistuvilla opettajilla olisi hyvä olla tietoa ja käsitystä kielitietoisuudesta, joka korostuu nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui Turun yliopiston, Rauman kampuksen loppuvaiheen käsityönopettajaopiskelijoista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse lähetetyllä kyselylomakkeella, johon vastasi kymmenen käsityönopettajaopiskelijaa. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Pääluokkien muodostamiseen käytettiin Lucasin ja Villegasin (2011; 2013) viitekehystä kielellisesti vastuullisesta pedagogiikasta.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, ettei kielitietoisuus ollut käsitteenä opiskelijoille kovin tuttu. Tutkimusaineiston analysoinnista kuitenkin ilmeni kielellisesti vastuulliseen opetukseen liittyviä seikkoja. Tulosten perusteella käsityönopettajaopiskelijat määrittelivät kielitietoiseen opetukseen kuuluvan yleisesti kielenoppijoiden tukemiseen liittyviä menetelmiä, esimerkiksi selkeiden ja havainnollisten ohjeiden käyttöä. Tuloksissa näkyi myös viitteitä kielellisen moninaisuuden arvostamisesta. Käsityönopetuksessa kielitietoisuuteen liitettiin edellisten lisäksi käytettävän kielen aiheuttamien haasteiden tunnistaminen liittyen käsityön käsitteisiin ja termeihin. Tuloksissa painottui kielitietoisuuden pohdinta käsitöiden valmistamiseen liittyen. Sen sijaan suunnittelun tai dokumentoinnin opetus ei näyttäytynyt pohdinnoissa lainkaan.
Tuloksista ilmeni myös, että käsityönopettajaopintoihin on sisältynyt hyvin vähän, jos lainkaan kielitietoisuuden käsittelyä. Tulosten mukaan kielitietoisuuden käsite ei ole näyttäytynyt opintojen sisällöissä. Kielitietoisuus yhdistettiin opinnoissa oikeanlaiseen termien ja käsitteiden käyttöön, jota opinnoissa on painotettu.
Vaikka vastaajamäärä jäi pieneksi, tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että kielitietoisuuden käsittelyä olisi hyvä lisätä käsityönopettajakoulutuksessa. Valmistuvilla opettajilla olisi hyvä olla tietoa ja käsitystä kielitietoisuudesta, joka korostuu nykyisessä perusopetuksen opetussuunnitelmassa.