Teoria – toiveet – tulokset : Kansainvälisten rahoituslaitosten näkemykset Kazakstanin kehityksestä vuosina 1993–2019
Lehtiniemi, Joonas (2024-05-20)
Teoria – toiveet – tulokset : Kansainvälisten rahoituslaitosten näkemykset Kazakstanin kehityksestä vuosina 1993–2019
Lehtiniemi, Joonas
(20.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149596
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061149596
Tiivistelmä
Tämä tutkimus tarkastelee kansainvälisten rahoituslaitosten näkemyksiä Kazakstanin kehityksestä vuosina 1993–2019. Tutkimuksessa vertailtavia rahoituslaitoksia ovat Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ja Aasian kehityspankki. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälaisia näkemyksiä nämä kansainväliset rahoituslaitokset ovat Kazakstanin kehityksestä esittäneet, mitä näiden näkemyksien taustalla on ja miten ne ovat mahdollisesti muuttuneet tutkittavan ajanjakson aikana. Tutkimuksen aineistona toimii kansainvälisten rahoituslaitosten Kazakstania koskevat strategiat, joita analysoidaan teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen rakenne on sekä kronologinen että temaattinen. Tutkittava ajanjakso jakautuu kolmeen aikakauteen, jotka jakautuvat edelleen Kazakstanin poliittista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä käsitteleviin osioihin.
Tutkimusaineiston pohjalta ja tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen nojaten voi kansainvälisten rahoituslaitosten Kazakstanin kehitystä koskevat näkemykset tiivistää aikakausittain seuraavasti. Tutkimuksen ensimmäisellä aikakaudella lähestymistapa oli teoriaorientoitunut rahoituslaitosten soveltaessa tuolloin vallalla olleita kehityspoliittisia linjauksia suoraan Kazakstanin tilanteeseen. Tutkimuksen toisella aikakaudella lähestymistapa oli normatiivisesti orientoitunut rahoituslaitosten ottaessa hyvin laaja-alaisesti kantaa siihen, miten Kazakstanin tuli toimia onnistuneen kehityksen mahdollistamiseksi. Tutkimuksen kolmannella aikakaudella lähestymistapa oli tulosorientoitunut rahoituslaitosten kiinnittäessä erityistä huomiota niihin teemoihin, joiden parissa työskentely tuottaisi välittömämpiä tuloksia.
Aikakausisidonnaisten teemojen lisäksi kansainvälisten rahoituslaitosten näkemyksistä heijastui laajempia ajatusmalleja, jotka nousivat esille koko tutkittavan ajanjakson ajan. Näistä keskeisimpiä olivat talouskysymysten asettaminen etusijalle Kazakstanin tilanteen tarkastelussa, jatkuva huoli Kazakstanin talouden transition hidastumisesta ja kansainvälisten kokemusten käyttäminen Kazakstanin kehityksen vertailukohtana.
Tutkimuksessa käsiteltyjen teemojen sisällä oli havaittavissa myös rahoituslaitoskohtaisia eroja. Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston näkemykset edustivat ensisijaisesti globaalia katsantokantaa, Aasian kehityspankki kiinnitti eniten huomiota Kazakstanin paikalliseen kontekstiin, ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki painotti voimakkaimmin kehityksen poliittista ulottuvuutta. Aineistosta kävi kansainvälisten rahoituslaitosten esillä pitämien teemojen ohella ilmi myös se, että rahoituslaitokset kykenivät olemaan varsin joustavia ja muuntautumiskykyisiä kansainvälisen tai Kazakstanin sisäisen tilanteen niin vaatiessa.
Tutkimusaineiston pohjalta ja tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen nojaten voi kansainvälisten rahoituslaitosten Kazakstanin kehitystä koskevat näkemykset tiivistää aikakausittain seuraavasti. Tutkimuksen ensimmäisellä aikakaudella lähestymistapa oli teoriaorientoitunut rahoituslaitosten soveltaessa tuolloin vallalla olleita kehityspoliittisia linjauksia suoraan Kazakstanin tilanteeseen. Tutkimuksen toisella aikakaudella lähestymistapa oli normatiivisesti orientoitunut rahoituslaitosten ottaessa hyvin laaja-alaisesti kantaa siihen, miten Kazakstanin tuli toimia onnistuneen kehityksen mahdollistamiseksi. Tutkimuksen kolmannella aikakaudella lähestymistapa oli tulosorientoitunut rahoituslaitosten kiinnittäessä erityistä huomiota niihin teemoihin, joiden parissa työskentely tuottaisi välittömämpiä tuloksia.
Aikakausisidonnaisten teemojen lisäksi kansainvälisten rahoituslaitosten näkemyksistä heijastui laajempia ajatusmalleja, jotka nousivat esille koko tutkittavan ajanjakson ajan. Näistä keskeisimpiä olivat talouskysymysten asettaminen etusijalle Kazakstanin tilanteen tarkastelussa, jatkuva huoli Kazakstanin talouden transition hidastumisesta ja kansainvälisten kokemusten käyttäminen Kazakstanin kehityksen vertailukohtana.
Tutkimuksessa käsiteltyjen teemojen sisällä oli havaittavissa myös rahoituslaitoskohtaisia eroja. Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston näkemykset edustivat ensisijaisesti globaalia katsantokantaa, Aasian kehityspankki kiinnitti eniten huomiota Kazakstanin paikalliseen kontekstiin, ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki painotti voimakkaimmin kehityksen poliittista ulottuvuutta. Aineistosta kävi kansainvälisten rahoituslaitosten esillä pitämien teemojen ohella ilmi myös se, että rahoituslaitokset kykenivät olemaan varsin joustavia ja muuntautumiskykyisiä kansainvälisen tai Kazakstanin sisäisen tilanteen niin vaatiessa.