Omaisuudensuojan rajat ja mahdollisuudet Ukrainan sodan EU-pakotteiden täytäntöönpanossa
Ojala, Rasmus (2024-06-03)
Omaisuudensuojan rajat ja mahdollisuudet Ukrainan sodan EU-pakotteiden täytäntöönpanossa
(03.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061150031
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061150031
Tiivistelmä
Ukrainan sodan ja Euroopan historiassa kääntyi uusi sivu, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin aloitti 24.2.2022 laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Venäjän sotatoimista on seurannut jo vuodesta 2014 alkaneiden pakotteiden valtaisa laajaneminen. Vuodesta 2022 alkaen Euroopan unioni (EU) on hyväksynyt 13 pakotepakettia Venäjää vastaan. Nykyisellään henkilö- ja yhteisöpakotteiden kohteena on yli 2000 luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä. Lisäksi viime vuosina on käyty paljon julkista keskustelua siitä, että esimerkiksi Venäjän federaation ja venäläisten oligarkkien tulisi joutua vastuuseen ja maksaa vahingonkorvauksia sodan aiheuttamista tuhoista. Pakotteiden perusteella jäädytetyn omaisuuden hyödyntäminen on ollut keskeisessä asemassa keskustelussa.
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella omaisuudensuojan rajoja ja mahdollisuuksia pakotteiden täytäntöönpanossa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti henkilö- ja yhteisöpakotteiden tarkasteluun perusoikeusnäkökulmasta. Pakotteet muodostavat herkästi ongelmia perusoikeuksien toteutumiselle. Esimerkiksi 12. pakotepaketti mahdollisti pakotteiden perusteella jäädytetyn omaisuuden pakkolunastamisen yleiseen tarpeeseen. Pakkolunastaminen tarkoittaa kuitenkin erittäin pitkälle menevää puuttumista omaisuuteen.
Tutkimusmenetelmä on lainopillinen eli tarkoituksena on systematisoida ja tulkita pakotteita ja omaisuudensuojaa sekä pakkolunastusta koskevia normeja. Pakkolunastuksen yhtenä ehtona on yleinen tarve, mikä on keskeisessä asemassa tutkielmassa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan konkreettisia tapausesimerkkejä. Tärkeimmät oikeuslähteet ovat Suomen perustuslaki ja EU:n pakotteiden tuoma lainsäädäntö. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan nimenomaan EU:n pakotteita.
Tutkielman johtopäätöksenä on, ettei nykyinen vallitseva käsitys oikeudessamme mahdollista jäädytetyn yksityisyysomaisuuden pakkolunastamista Ukrainan tukemiseksi tai sotakorvausten maksamiseksi. Länsimaissa on perinteisesti ollut hyvin vahva omaisuudensuoja, josta poikkeaminen on lähtökohtaisesti vaikeaa. Viron parlamentin hiljattain hyväksymä lakimuutos tuo kuitenkin mielenkiintoisen mallin muille maille, mutta se tuskin tuo laajaa ratkaisua sotakorvausten maksamiselle. Henkilö- ja yhteisöpakotteiden perusteella jäädytetyn omaisuuden hyödyntäminen vaatinee EU-tasoisen ratkaisun, jonka tulee kuitenkin noudattaa perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita.
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella omaisuudensuojan rajoja ja mahdollisuuksia pakotteiden täytäntöönpanossa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti henkilö- ja yhteisöpakotteiden tarkasteluun perusoikeusnäkökulmasta. Pakotteet muodostavat herkästi ongelmia perusoikeuksien toteutumiselle. Esimerkiksi 12. pakotepaketti mahdollisti pakotteiden perusteella jäädytetyn omaisuuden pakkolunastamisen yleiseen tarpeeseen. Pakkolunastaminen tarkoittaa kuitenkin erittäin pitkälle menevää puuttumista omaisuuteen.
Tutkimusmenetelmä on lainopillinen eli tarkoituksena on systematisoida ja tulkita pakotteita ja omaisuudensuojaa sekä pakkolunastusta koskevia normeja. Pakkolunastuksen yhtenä ehtona on yleinen tarve, mikä on keskeisessä asemassa tutkielmassa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan konkreettisia tapausesimerkkejä. Tärkeimmät oikeuslähteet ovat Suomen perustuslaki ja EU:n pakotteiden tuoma lainsäädäntö. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan nimenomaan EU:n pakotteita.
Tutkielman johtopäätöksenä on, ettei nykyinen vallitseva käsitys oikeudessamme mahdollista jäädytetyn yksityisyysomaisuuden pakkolunastamista Ukrainan tukemiseksi tai sotakorvausten maksamiseksi. Länsimaissa on perinteisesti ollut hyvin vahva omaisuudensuoja, josta poikkeaminen on lähtökohtaisesti vaikeaa. Viron parlamentin hiljattain hyväksymä lakimuutos tuo kuitenkin mielenkiintoisen mallin muille maille, mutta se tuskin tuo laajaa ratkaisua sotakorvausten maksamiselle. Henkilö- ja yhteisöpakotteiden perusteella jäädytetyn omaisuuden hyödyntäminen vaatinee EU-tasoisen ratkaisun, jonka tulee kuitenkin noudattaa perus- ja ihmisoikeusvelvoitteita.