Väestön ja sen jakauman muutos Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 2000-luvulla
Haverinen, Aleksi (2024-06-03)
Väestön ja sen jakauman muutos Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 2000-luvulla
(03.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061150364
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061150364
Tiivistelmä
Syntyvyys alitti Suomessa kuolleisuuden vuonna 2016, ja sen jälkeen väestönkasvu on perustunut
ainoastaan maahanmuuttoon. Vuonna 2022 vain 33 Suomen yli 300 kunnasta sai luonnollista
väestönkasvua. Näin ollen maahanmuuton ja kuntien välisen muuttoliikkeen rooli kasvaa entisestään.
Kaupungistumiskehitys ja alueiden kehittyminen eri suuntiin jatkuu Suomessa samaan aikaan
voimakkaana. Entistä harvemman alueen väestö kasvaa Suomessa väestönkasvun keskittyessä entistä
enemmän suuriin kaupunkeihin. Näin ollen suurin osa maasta kuuluu alueisiin, jotka jäävät häviölle
väestönkehityksessä.
Suomen kolme suurinta maakuntaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat perinteisesti olleet
kasvavia maakuntia. Kasvu ei niissäkään ole ollut eikä ole tasaista, vaan eroja löytyy niin maakuntien
kuin kaupunkiseutujen sisältä. Tässä tutkimuksessa tutkitaan Tilastokeskuksen aineistojen avulla, miten
maakuntien väestö ja sen jakauma ovat muuttuneet 2000-luvun aikana.
Tulokset osoittavat selvästi sen, kuinka kasvu painottuu kaikissa kolmessa maakunnassa suurimmalle
kaupunkiseudulle. Kuitenkin myös kaupunkiseutujen sisältä paljastuu eroja; koko kaupunkiseutu ei ole
ollut kasvualuetta. Väestönkasvualueet ovat hyvin pirstaleisia myös niiden sisällä.
ainoastaan maahanmuuttoon. Vuonna 2022 vain 33 Suomen yli 300 kunnasta sai luonnollista
väestönkasvua. Näin ollen maahanmuuton ja kuntien välisen muuttoliikkeen rooli kasvaa entisestään.
Kaupungistumiskehitys ja alueiden kehittyminen eri suuntiin jatkuu Suomessa samaan aikaan
voimakkaana. Entistä harvemman alueen väestö kasvaa Suomessa väestönkasvun keskittyessä entistä
enemmän suuriin kaupunkeihin. Näin ollen suurin osa maasta kuuluu alueisiin, jotka jäävät häviölle
väestönkehityksessä.
Suomen kolme suurinta maakuntaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat perinteisesti olleet
kasvavia maakuntia. Kasvu ei niissäkään ole ollut eikä ole tasaista, vaan eroja löytyy niin maakuntien
kuin kaupunkiseutujen sisältä. Tässä tutkimuksessa tutkitaan Tilastokeskuksen aineistojen avulla, miten
maakuntien väestö ja sen jakauma ovat muuttuneet 2000-luvun aikana.
Tulokset osoittavat selvästi sen, kuinka kasvu painottuu kaikissa kolmessa maakunnassa suurimmalle
kaupunkiseudulle. Kuitenkin myös kaupunkiseutujen sisältä paljastuu eroja; koko kaupunkiseutu ei ole
ollut kasvualuetta. Väestönkasvualueet ovat hyvin pirstaleisia myös niiden sisällä.