”Jos kaikki on kohta rasismia, niin kohta mikään ei ole rasismia” : Kansanedustajien tavat käyttää rasismin käsitettä eduskuntakeskustelussa
Wilenius, Teresa (2024-06-03)
”Jos kaikki on kohta rasismia, niin kohta mikään ei ole rasismia” : Kansanedustajien tavat käyttää rasismin käsitettä eduskuntakeskustelussa
(03.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061150222
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061150222
Tiivistelmä
Käsitteitä käytetään poliittisten kiistojen välineenä, jonka vuoksi niiden käyttöä tarkastelemalla voidaan tutkia taakse kätkeytyviä tarkoitusperiä. Rasismin käsite on mahdollista määritellä useilla erilaisilla tavoilla ja valitun tavan avulla voidaan ohjailla sitä, kuinka suurena ilmiönä rasismia voidaan pitää. Suomen hallituksen ajauduttua rasismikohuun kesällä 2023 valmisteltiin valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, minkä pohjalta käytiin eduskuntakeskustelu aiheesta.
Syrjinnän ja rasismin vähentäminen yhteiskunnasta on yksinkertaisempaa, jos rasismin käsitteestä on yhtenevä käsitys. Tutkielmassa selvitän Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriaa hyödyntäen sitä, käyttävätkö kansanedustajat yhteneviä määritelmiä rasismin käsitteestä sekä akateemisissa tutkimuksissa esiintyvien rasismin määritelmien avulla sitä, millaisin tavoin he määrittelevät sen. Tutkimusmetodina käytetään käsitehistorian tutkimusta. Aineistona toimii täysistuntokeskustelun pöytäkirja, jonka avulla voidaan tarkastella eduskuntakeskustelua.
Käydyn eduskuntakeskustelun pohjalta voidaan huomata, että kansanedustajat eivät käytä täysin samanlaista rasismin määritelmää. Vaihtelevista määritelmistä huolimatta rasismin käsitteen ydin ymmärrettiin kansanedustajien keskuudessa kohtalaisen samalla tavalla. Eroavaisuudet ovat suurimmaksi osaksi painotuseroja, esimerkiksi sen suhteen nähdäänkö rasismi yksilöiden vai instituutioiden aikaansaamana. Suurin osa kansanedustajista ei puheessaan pyrkinyt luomaan tarkkarajaista määritelmää rasismille, vaan saattoi käyttää useita erilaisia määritelmiä rinnakkain.
Syrjinnän ja rasismin vähentäminen yhteiskunnasta on yksinkertaisempaa, jos rasismin käsitteestä on yhtenevä käsitys. Tutkielmassa selvitän Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriaa hyödyntäen sitä, käyttävätkö kansanedustajat yhteneviä määritelmiä rasismin käsitteestä sekä akateemisissa tutkimuksissa esiintyvien rasismin määritelmien avulla sitä, millaisin tavoin he määrittelevät sen. Tutkimusmetodina käytetään käsitehistorian tutkimusta. Aineistona toimii täysistuntokeskustelun pöytäkirja, jonka avulla voidaan tarkastella eduskuntakeskustelua.
Käydyn eduskuntakeskustelun pohjalta voidaan huomata, että kansanedustajat eivät käytä täysin samanlaista rasismin määritelmää. Vaihtelevista määritelmistä huolimatta rasismin käsitteen ydin ymmärrettiin kansanedustajien keskuudessa kohtalaisen samalla tavalla. Eroavaisuudet ovat suurimmaksi osaksi painotuseroja, esimerkiksi sen suhteen nähdäänkö rasismi yksilöiden vai instituutioiden aikaansaamana. Suurin osa kansanedustajista ei puheessaan pyrkinyt luomaan tarkkarajaista määritelmää rasismille, vaan saattoi käyttää useita erilaisia määritelmiä rinnakkain.