”Sopimus tehdään pour la galerie, näön vuoksi” : Romanian ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut 1932–1936
Ojala, Samuel (2024-06-03)
”Sopimus tehdään pour la galerie, näön vuoksi” : Romanian ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut 1932–1936
Ojala, Samuel
(03.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061150461
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061150461
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan Suomen Bukarestin-lähettilään K.G. Idmanin
ulkoasiainministeriölle laatimien raporttien avulla Romanian ja Neuvostoliiton välisiä
sopimusneuvotteluja vuosina 1932–1936. Tutkielman tavoitteena on analysoida raportteja ja
selvittää, miksi maat epäonnistuivat keskinäisten sopimusten solmimisessa. Lisäksi raporttien
avulla tarkastellaan Idmanin toimintaa neuvottelujen yhteydessä. Tavoitteena on myös
kiinnittää huomiota Romanian idänpolitiikkaan sotien välisenä aikana sekä Suomen
diplomaattiseen toimintaan valtiossa, jolla oli Suomelle geopoliittista merkitystä, ja josta on
kirjoitettu suomalaisessa tutkimuksessa verrattain vähän etenkin 1930-luvun kontekstissa.
Idman ei raportoinut ainoastaan Romanian ja Neuvostoliiton välisistä suhteista, vaan myös
muista asioista. Kokoelmasta on valittu ne raportit vuosilta 1932–1936, jotka käsittelevät juuri
Romanian ja Neuvostoliiton välisiä suhteita ja sopimusneuvotteluita. Niitä on tutkittu lähiluvun
keinoin, jotta ymmärrettäisiin, miten neuvottelut etenivät ja mitkä seikat vaikuttivat ja johtivat
molempien neuvotteluiden epäonnistumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan myös Idmanin
toimintaa Romaniassa sopimusneuvotteluiden kontekstissa raportteja tutkimalla.
Tutkielmassa havaittiin, että Romanian ja Neuvostoliiton välisten sopimusten epäonnistumiseen
oli monia erilaisia syitä. Tärkeimmät näistä olivat liian kova vastustus, joka oli peräisin
Romanian sisältä ja ulkovalloista, Bessarabian-kysymys sekä Romanian liittolaisten, Puolan ja
Ranskan intressien törmääminen suhteessa kauttakulkuoikeuteen. Myös Romanian
suhtautuminen sopimukseen ylipäätään asettautuu kyseenalaiseen valoon Idmanin
raportoidessa keskustelustaan Romanian pääministerin kanssa. Tutkielman valossa jää
epäselväksi, olisiko Romania tosiasiallisesti edes sitoutunut allekirjoittamaansa sopimukseen,
vai olisiko koko sopimus tehty Romanian näkökulmasta vain näennäisesti.
ulkoasiainministeriölle laatimien raporttien avulla Romanian ja Neuvostoliiton välisiä
sopimusneuvotteluja vuosina 1932–1936. Tutkielman tavoitteena on analysoida raportteja ja
selvittää, miksi maat epäonnistuivat keskinäisten sopimusten solmimisessa. Lisäksi raporttien
avulla tarkastellaan Idmanin toimintaa neuvottelujen yhteydessä. Tavoitteena on myös
kiinnittää huomiota Romanian idänpolitiikkaan sotien välisenä aikana sekä Suomen
diplomaattiseen toimintaan valtiossa, jolla oli Suomelle geopoliittista merkitystä, ja josta on
kirjoitettu suomalaisessa tutkimuksessa verrattain vähän etenkin 1930-luvun kontekstissa.
Idman ei raportoinut ainoastaan Romanian ja Neuvostoliiton välisistä suhteista, vaan myös
muista asioista. Kokoelmasta on valittu ne raportit vuosilta 1932–1936, jotka käsittelevät juuri
Romanian ja Neuvostoliiton välisiä suhteita ja sopimusneuvotteluita. Niitä on tutkittu lähiluvun
keinoin, jotta ymmärrettäisiin, miten neuvottelut etenivät ja mitkä seikat vaikuttivat ja johtivat
molempien neuvotteluiden epäonnistumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan myös Idmanin
toimintaa Romaniassa sopimusneuvotteluiden kontekstissa raportteja tutkimalla.
Tutkielmassa havaittiin, että Romanian ja Neuvostoliiton välisten sopimusten epäonnistumiseen
oli monia erilaisia syitä. Tärkeimmät näistä olivat liian kova vastustus, joka oli peräisin
Romanian sisältä ja ulkovalloista, Bessarabian-kysymys sekä Romanian liittolaisten, Puolan ja
Ranskan intressien törmääminen suhteessa kauttakulkuoikeuteen. Myös Romanian
suhtautuminen sopimukseen ylipäätään asettautuu kyseenalaiseen valoon Idmanin
raportoidessa keskustelustaan Romanian pääministerin kanssa. Tutkielman valossa jää
epäselväksi, olisiko Romania tosiasiallisesti edes sitoutunut allekirjoittamaansa sopimukseen,
vai olisiko koko sopimus tehty Romanian näkökulmasta vain näennäisesti.