Jännitteiden hallinta johdon ohjauksen menetelmin keskisuuressa yrityksessä : Levers of Control kasvun ja kannattavuuden kontrollina
Ström, Christian (2024-05-29)
Jännitteiden hallinta johdon ohjauksen menetelmin keskisuuressa yrityksessä : Levers of Control kasvun ja kannattavuuden kontrollina
Ström, Christian
(29.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251087
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251087
Tiivistelmä
Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat hieman yli puolet yritystoiminnan muodostamasta
liikevaihdosta ja lukumäärältään lähes kaikki yritykset. Akateeminen tutkimus puolestaan
keskittyy useimmiten kuvaamaan suurten yritysten harjoittamaa johdon ohjausta. Lakisääteisyys
on yksi aikaisimmista vaikuttimista laskentatoimen aikaisen vaiheen ohjausjärjestelmien
kehitykseen.
Ohjausjärjestelmien ilmeneminen pk-yrityksissä pohjautuu usein yksinkertaisempiin sekä
epämuodollisempiin menetelmiin kuin suurissa yrityksissä. Resurssien niukkuuden, esimerkiksi
rahallisten tai henkilöstöresurssien, nähdään olevan yksi syy ohjausjärjestelmien luovaan ja
tarpeeseen pohjautuvaan kehittymiseen. Päätöksentekoprosessien luonne ja tapa on myös
erilainen. Omistajapohjan ollessa perhetaustainen tai muuten keskittynyt laskentatoimen rooli
tiedonvälittäjänä yrityksen ulkoisille sidosryhmille on pienempi, kuin laajan omistajapohjan
omaavassa yrityksessä, resurssien keskittyessä yrityksen vapaaseen sisäiseen laskentatoimeen ja
toiminnan ohjaukseen. Yrityksen koon kasvaessa, sekä perinteiset että perheyritystaustaset,
ohjausjärjestelmien hienostuneisuus kasvaa osana ammattimaistuvampaan toimintaa, minkä
avulla voidaan luoda yhä yksityiskohtaisempia järjestelmiä vastaamaan tarvetta.
Levers of Control -viitekehys on keskeinen tapa tarkastella tässä tutkielmassa, kuinka
keskisuuren yrityksen johto käyttää ohjausjärjestelmiä liiketoiminnan jännitteiden hallintaan,
keskittyen kasvun, kannattavuuden ja kontrollin muodostamaan jännitteeseen ja näiden tilan
koettuun tasapainoon. Tasapainoa yrityksen kokemissa jännitteissä ei mielletä absoluuttiseksi,
jokaiseen tilanteeseen sopivaksi. Ulkoisten tekijöiden vaikutus sekä sisäinen strategia
muodostavat tasapainopisteen, missä toiminta on optimaalisinta. Koettu tasapainon piste ajan
kuluessa voi ohjautua kohti jonkin osa-alueen tai jännitteen painottumista, jolloin aktiivinen
toiminta näiden ylläpidossa on tarpeen. Ohjausjärjestelmien intensiivisyydellä voidaan hallita
tätä tasapainon ajautumista kohti tiettyä pistettä.
Empiria tutkimuksessa on koostettu haastattelemalla keskisuuren yrityksen johtotehtävässä
toimivaa osaomistajaa. Haastattelun pohjalta voidaan havaita selkeä muutos ohjausjärjestelmien
kokonaisuuden painotuksessa pitkään jatkuneen kannattavan toiminnan jälkeisten tappiollisten
vuosien vuoksi. Empiirisessä osuudessa tasapainon koettuun tilaan on tapahtunut muutos
toiminnan uudelleenjärjestäytymisessä. Tutkielman kirjallinen osuus käsittelee
ohjausjärjestelmien luonnetta ja koostumusta, sekä näiden muodostamaa kokonaisuutta
jännitteitä hallitsevana tekijänä.
liikevaihdosta ja lukumäärältään lähes kaikki yritykset. Akateeminen tutkimus puolestaan
keskittyy useimmiten kuvaamaan suurten yritysten harjoittamaa johdon ohjausta. Lakisääteisyys
on yksi aikaisimmista vaikuttimista laskentatoimen aikaisen vaiheen ohjausjärjestelmien
kehitykseen.
Ohjausjärjestelmien ilmeneminen pk-yrityksissä pohjautuu usein yksinkertaisempiin sekä
epämuodollisempiin menetelmiin kuin suurissa yrityksissä. Resurssien niukkuuden, esimerkiksi
rahallisten tai henkilöstöresurssien, nähdään olevan yksi syy ohjausjärjestelmien luovaan ja
tarpeeseen pohjautuvaan kehittymiseen. Päätöksentekoprosessien luonne ja tapa on myös
erilainen. Omistajapohjan ollessa perhetaustainen tai muuten keskittynyt laskentatoimen rooli
tiedonvälittäjänä yrityksen ulkoisille sidosryhmille on pienempi, kuin laajan omistajapohjan
omaavassa yrityksessä, resurssien keskittyessä yrityksen vapaaseen sisäiseen laskentatoimeen ja
toiminnan ohjaukseen. Yrityksen koon kasvaessa, sekä perinteiset että perheyritystaustaset,
ohjausjärjestelmien hienostuneisuus kasvaa osana ammattimaistuvampaan toimintaa, minkä
avulla voidaan luoda yhä yksityiskohtaisempia järjestelmiä vastaamaan tarvetta.
Levers of Control -viitekehys on keskeinen tapa tarkastella tässä tutkielmassa, kuinka
keskisuuren yrityksen johto käyttää ohjausjärjestelmiä liiketoiminnan jännitteiden hallintaan,
keskittyen kasvun, kannattavuuden ja kontrollin muodostamaan jännitteeseen ja näiden tilan
koettuun tasapainoon. Tasapainoa yrityksen kokemissa jännitteissä ei mielletä absoluuttiseksi,
jokaiseen tilanteeseen sopivaksi. Ulkoisten tekijöiden vaikutus sekä sisäinen strategia
muodostavat tasapainopisteen, missä toiminta on optimaalisinta. Koettu tasapainon piste ajan
kuluessa voi ohjautua kohti jonkin osa-alueen tai jännitteen painottumista, jolloin aktiivinen
toiminta näiden ylläpidossa on tarpeen. Ohjausjärjestelmien intensiivisyydellä voidaan hallita
tätä tasapainon ajautumista kohti tiettyä pistettä.
Empiria tutkimuksessa on koostettu haastattelemalla keskisuuren yrityksen johtotehtävässä
toimivaa osaomistajaa. Haastattelun pohjalta voidaan havaita selkeä muutos ohjausjärjestelmien
kokonaisuuden painotuksessa pitkään jatkuneen kannattavan toiminnan jälkeisten tappiollisten
vuosien vuoksi. Empiirisessä osuudessa tasapainon koettuun tilaan on tapahtunut muutos
toiminnan uudelleenjärjestäytymisessä. Tutkielman kirjallinen osuus käsittelee
ohjausjärjestelmien luonnetta ja koostumusta, sekä näiden muodostamaa kokonaisuutta
jännitteitä hallitsevana tekijänä.