Suomalaisnuorten kokema huoli työelämän vaatimusten kuormittavuudesta
Aalto, Aino (2024-06-03)
Suomalaisnuorten kokema huoli työelämän vaatimusten kuormittavuudesta
(03.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251005
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251005
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan suomalaisten nuorten kokemaa huolta työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Nuoret ovat tulevaisuuden työelämän kantava voima, joten heidän näkemysten tutkiminen on tarpeellista. Tutkielmassani taustamuuttujina huomioidaan sukupuoli, ikä, työmarkkina- asema sekä äidin ja isän koulutustaso. Tavoitteena on selvittää mahdollisia yhteyksiä työelämän vaatimusten kuormittavuuteen liittyvän huolen ja taustamuuttujiksi valikoitujen väestöryhmien välillä. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan nuorten huolen ajallista muutosta vuosina 2007 ja 2019.
Tutkielman teoria rakentuu työelämän ajankohtaisten ilmiöiden ja nuoruuden erityisyyden ympärille. Työelämä ja erityisesti sen jatkuvat muutokset puhuttavat vuosikymmenestä toiseen. Työelämää värittää kasvava epävarmuus ja työurien pirstaloituminen. Uraansa aloitteleville nuorille ei siis ole luvassa helposti ennakoitavaa työelämää. Työltä odotetaan joustavuutta ja merkityksellisyyttä. Työntekijöiltä edellytetään digitalisaation tuomien muutosten omaksumista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työnantajien tavoitteena on teknologian avulla lisätä työn tehokkuutta, mikä näkyy työn kasvavana intensiteettinä. Nuorille osa-aikatyö ja määräaikaiset työsuhteet ovat muita ikäryhmiä yleisempiä ja erityisesti nuoret naiset kokevat työelämän henkisesti raskaaksi.
Kvantitatiivisen tutkielman aineistona hyödynnetään suomalaisiin nuoriin keskittyviä Nuorisobarometreja vuosilta 2007 ja 2019. Valtion nuorisoneuvoston vuosittain tuottamaan aineistoon kerätään satunnaisotannalla vastauksia 15–29-vuotiailta suomalaisnuorilta. Sekä vuoden 2007 että 2019 Nuorisobarometriin sisältyy työelämään liittyviä väittämiä, joista tutkielman selitettäväksi muuttujaksi valikoitui yksi väittämä. Analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysia.
Tutkielman tulokset osoittavat valtaosan nuorista olevan huolissaan työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Selittävistä muuttujista sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä huoleen työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Työmarkkina-asema, äidin koulutustaso ja isän koulutustaso eivät ole yhteydessä huoleen työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Nuorten huoli työelämän vaatimusten kuormittavuudesta on voimakkaasti sukupuolittunutta, naisten ollessa miehiä useammin huolissaan työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Ero naisten ja miesten näkemyksissä on lisäksi kasvanut vuosien 2007 ja 2019 välillä, lähinnä miesten huolen vähentymisen myötä. Ajallinen vertailu osoittaakin, ettei nuorten huoli työelämän vaatimusten kuormittavuudesta ole kasvanut minkään väestöryhmän osalta. Tämä tulos ei kuitenkaan käännä positiiviseksi sitä todellisuutta, että suuri osa nuorista on huolissaan työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Tulevaisuudessa on tarpeellista tehdä työntekijöiden hyvinvointia tukevia toimenpiteitä paitsi organisaatiotasolla myös yhteiskunnan toimesta. Suomen tarve työkykyiselle työvoimalle kasvaa vielä tulevien vuosikymmenien aikana. Nuorille on pystyttävä luomaan kirkkaampi tulevaisuus työelämänkin osalta.
Tutkielman teoria rakentuu työelämän ajankohtaisten ilmiöiden ja nuoruuden erityisyyden ympärille. Työelämä ja erityisesti sen jatkuvat muutokset puhuttavat vuosikymmenestä toiseen. Työelämää värittää kasvava epävarmuus ja työurien pirstaloituminen. Uraansa aloitteleville nuorille ei siis ole luvassa helposti ennakoitavaa työelämää. Työltä odotetaan joustavuutta ja merkityksellisyyttä. Työntekijöiltä edellytetään digitalisaation tuomien muutosten omaksumista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työnantajien tavoitteena on teknologian avulla lisätä työn tehokkuutta, mikä näkyy työn kasvavana intensiteettinä. Nuorille osa-aikatyö ja määräaikaiset työsuhteet ovat muita ikäryhmiä yleisempiä ja erityisesti nuoret naiset kokevat työelämän henkisesti raskaaksi.
Kvantitatiivisen tutkielman aineistona hyödynnetään suomalaisiin nuoriin keskittyviä Nuorisobarometreja vuosilta 2007 ja 2019. Valtion nuorisoneuvoston vuosittain tuottamaan aineistoon kerätään satunnaisotannalla vastauksia 15–29-vuotiailta suomalaisnuorilta. Sekä vuoden 2007 että 2019 Nuorisobarometriin sisältyy työelämään liittyviä väittämiä, joista tutkielman selitettäväksi muuttujaksi valikoitui yksi väittämä. Analyysimenetelminä käytetään ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysia.
Tutkielman tulokset osoittavat valtaosan nuorista olevan huolissaan työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Selittävistä muuttujista sukupuoli ja ikä ovat yhteydessä huoleen työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Työmarkkina-asema, äidin koulutustaso ja isän koulutustaso eivät ole yhteydessä huoleen työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Nuorten huoli työelämän vaatimusten kuormittavuudesta on voimakkaasti sukupuolittunutta, naisten ollessa miehiä useammin huolissaan työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Ero naisten ja miesten näkemyksissä on lisäksi kasvanut vuosien 2007 ja 2019 välillä, lähinnä miesten huolen vähentymisen myötä. Ajallinen vertailu osoittaakin, ettei nuorten huoli työelämän vaatimusten kuormittavuudesta ole kasvanut minkään väestöryhmän osalta. Tämä tulos ei kuitenkaan käännä positiiviseksi sitä todellisuutta, että suuri osa nuorista on huolissaan työelämän vaatimusten kuormittavuudesta. Tulevaisuudessa on tarpeellista tehdä työntekijöiden hyvinvointia tukevia toimenpiteitä paitsi organisaatiotasolla myös yhteiskunnan toimesta. Suomen tarve työkykyiselle työvoimalle kasvaa vielä tulevien vuosikymmenien aikana. Nuorille on pystyttävä luomaan kirkkaampi tulevaisuus työelämänkin osalta.