”Jos näihin lähtee, niin pian tulee seuraava ja sitä seuraava” – Hallituksen rasismikohu iltapäivälehdissä kesällä 2023
Partanen, Eino (2024-06-04)
”Jos näihin lähtee, niin pian tulee seuraava ja sitä seuraava” – Hallituksen rasismikohu iltapäivälehdissä kesällä 2023
Partanen, Eino
(04.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251075
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061251075
Tiivistelmä
Pääministeri Petteri Orpon johtama hallitus aloitti työnsä 20.6.2023 ja koki ensimmäisen kriisinsä pian tämän jälkeen. Vain muutamia päiviä myöhemmin suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat hallituksessa aloittaneiden perussuomalaisten (ps) ministereiden vanhoista kirjoituksista ja sosiaalisen median päivityksistä, joissa he olivat käyttäneet rasistista kieltä ja huumoria. Hallituksen rasismikohu pysyi uutisotsikoissa koko kesän, ja se sai näkyvyyttä myös ulkomaisissa tiedotusvälineissä. Kohun seurauksena elinkeinoministeri Vilhelm Junnila joutui eroamaan tehtävästään ja hallitus uhkasi kaatua perussuomalaisten ja ruotsalaisen kansanpuolueen välisten erimielisyyksien kärjistyttyä. Uutisointi lisäsi epäilyksiä siitä, että hallitus ei suhtautunut rasismiin vakavasti, ja elokuun lopussa hallitus julkisti toimenpiteenään rasisminvastaisen tiedonannon, joka sisälsi syrjimättömyyteen ja yhdenvertaisuuteen tähtääviä keinoja suomalaisessa yhteiskunnassa.
Tässä kandidaatintutkielmassa analysoin, miten Suomen hallituksen rasismikohusta kirjoitettiin Ilta-Sanomissa (IS) ja Iltalehdessä (IL) kesällä 2023. Lisäksi tutkin, kuinka median ja erityisesti kyseisten iltapäivälehtien rooli poliittisena toimijana ilmeni rasismikohussa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän retoriikan analyysiin kuuluvaa Aristoteleen kolmijakoa menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden puhetyyppeihin. Sen avulla analysoin, kuinka hallitus- ja oppositiopuolueet sekä tiedotusvälineet keskustelivat iltapäivälehdissä rasismikohusta kolmesta eri näkökulmasta eli menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden politiikkana.
Analyysissäni tuon esille, kuinka eri tavoin kohun osapuolet suhtautuivat rasismiuutisointiin. Hallituksesta erityisesti ps esitti kesän aikana voimakasta mediakritiikkiä ja syytti tiedotusvälineitä poliittisesta ajojahdista. Opposition edustajat puolestaan tuomitsivat ps-ministereiden vanhat kirjoitukset ja kokivat hallituksen hyväksyvän rasistisen kielenkäytön. Myös tiedotusvälineet ja iltapäivälehdistö arvostelivat ministereiden menneisyyden tekoja, kyseenalaistivat hallituksen toimintakyvyn ja perustelivat kohu-uutisointiaan journalistisella velvollisuudella.
Tässä kandidaatintutkielmassa analysoin, miten Suomen hallituksen rasismikohusta kirjoitettiin Ilta-Sanomissa (IS) ja Iltalehdessä (IL) kesällä 2023. Lisäksi tutkin, kuinka median ja erityisesti kyseisten iltapäivälehtien rooli poliittisena toimijana ilmeni rasismikohussa. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän retoriikan analyysiin kuuluvaa Aristoteleen kolmijakoa menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden puhetyyppeihin. Sen avulla analysoin, kuinka hallitus- ja oppositiopuolueet sekä tiedotusvälineet keskustelivat iltapäivälehdissä rasismikohusta kolmesta eri näkökulmasta eli menneisyyden, nykyhetken ja tulevaisuuden politiikkana.
Analyysissäni tuon esille, kuinka eri tavoin kohun osapuolet suhtautuivat rasismiuutisointiin. Hallituksesta erityisesti ps esitti kesän aikana voimakasta mediakritiikkiä ja syytti tiedotusvälineitä poliittisesta ajojahdista. Opposition edustajat puolestaan tuomitsivat ps-ministereiden vanhat kirjoitukset ja kokivat hallituksen hyväksyvän rasistisen kielenkäytön. Myös tiedotusvälineet ja iltapäivälehdistö arvostelivat ministereiden menneisyyden tekoja, kyseenalaistivat hallituksen toimintakyvyn ja perustelivat kohu-uutisointiaan journalistisella velvollisuudella.