Äidin raskaudenaikaisten tekijöiden yhteys lapsen suolistomikrobiston kehitykseen

Abstract

Suolistomikrobisto on yhteydessä koko kehon toimintaan mitä moninaisimmin reitein ja jo sikiöaikainen erilaisille ympäristötekijöille altistuminen äidin kautta muovaa sen kehitystä. Suoliston hyvinvointi onkin yhdistetty hyvään terveyteen, kun taas dysbioosi suurentuneeseen tautiriskiin. Suoli-aivoakseli eli suolistomikrobiston vuorovaikutus aivojen kanssa vaikuttaa olennaiselta tekijältä esimerkiksi mielenterveys- ja neurodegeneratiivisissa sairauksissa. Suolistomikrobistossa on havaittu muutoksia myös monien metabolisten sairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien yhteydessä. Syntymään ja varhaislapsuuteen liittyvistä tekijöistä esimerkiksi äidinmaidonkorvikkeen käyttö, keisarileikkaus sekä kontaktit sisaruksiin vaikuttavat lisäävän suolistomikrobiston monimuotoisuutta. Myös äidistä lapseen siirtyvä mikrobisto, lapsen ravitsemus ja lääkkeet vaikuttavat suolistomikrobiston kehitykseen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää, mitä äidin raskaudenaikaisten ja raskautta edeltävien tekijöiden mahdollisista yhteyksistä tiedetään tämänhetkisen tutkimuksen perusteella. Keskityn äidin raskaudenaikaisiin elintapoihin, ravintoon ja terveyteen liittyviin tekijöihin ja rajaan suolistomikrobiston käsittelemään bakteereita.

Äidin raskaudenaikaisella ruokavaliolla, ravintoaineiden saannilla, joillakin lääkkeillä sekä probiooteilla on löydetty yhteyksiä lapsen suolistomikrobistoon. Useimmat tutkimukset tukevat teoriaa siitä, että äidin antibiootit pienentävät suolistomikrobiston monimuotoisuutta ja lajirikkautta. Niin ikään äidin kehonkoostumus, psyykkinen hyvinvointi, tulehdustila ja ainakin jyrsijöillä fyysinen aktiivisuus ja uni liittyvät lapsen suolistomikrobiston koostumukseen sekä suoliston aineenvaihdunnallisiin piirteisiin. Bacillota- ja Bacteroidota-jaksojen sisäiset, molemmin suuntaiset lajimuutokset lapsen suolistomikrobistossa liittyvät suurimpaan osaan äidin raskaudenaikaisista tekijöistä. Monet negatiivisiksi ajatellut äidin tekijät liittyvät tutkimuksissa terveydelle haitallisiin ja positiivisiksi ajatellut puolestaan terveyttä edistäviin muutoksiin lapsen suolistomikrobistossa, mutta tulokset eivät ole yksiselitteisiä. Esimerkiksi stressi, antibiootit ja opioidit saattaisivat vähentää, kun taas runsaskuituinen ruokavalio ja probiootit kasvattaa hyödyllisten Bifidobacterium-lajien määrää. Eläinkokeissa fyysinen aktiivisuus puolestaan kompensoinee runsasrasvaisen ruokavalion aiheuttamia epäedullisia bakteerimuutoksia, kuten mielenterveyshäiriöihin ja raskausajan diabetekseen liitettyä tiettyjen Bakteroidota-lajien lisääntymistä lapsen suolistossa.

Myös merkittäviä eroja ja ristiriitaisuuksia on havaittu: esimerkiksi eri tutkimuksissa bakteerisukujen Streptococcus ja Escherichia on havaittu sekä rikastuvan että köyhtyvän lapsen suolistomikrobistossa, mikäli äiti on ylipainoinen. Kuitenkin Streptococcus- ja Bifidobacterium-lajit näyttäisivät korreloivan positiivisesti ja Escherichia-lajit negatiivisesti äidin runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävän ravinnon kanssa. näyttäisi kuitenkin Tulosten eroavaisuuksia voivat selittää mm. eri analyysimenetelmät ja näytteenottoikä, lajierot eläintutkimuksissa, vastasyntyneen ravinto ja sairaudet. Tämä tutkielma onkin vain pintaraapaisu äidin raskaudenaikaisten tekijöiden todellisista vaikutuksista lapsen suolistomikrobistoon ja kertoo jatkotutkimuksen tarpeesta.