Vauvojen noninvasiiviset etäseurantamenetelmät : Kirjallisuuskatsaus menetelmien käytettävyydestä

Abstract

Hyvinvointiteknologia on kehittynyt nopeasti kuluttajamarkkinoille, mutta vauvojen älyvaatteita ja muita etäseurantamenetelmiä tutkitaan ja kehitetään myös kliiniseen käyttöön. Lääketieteellisten laitteiden vaatimukset ovat tiukemmat kuin kuluttajamarkkinoille kehitettyjen teknologisten tuotteiden, jonka vuoksi kehitystyö on myös hitaampaa. Vauvojen etäseuranta heidän arkiympäristössään toisi hyötyjä pitkäaikaisen hoidon seurantaan ja diagnosointiin. Etäseurannan tavoitteena on hoidon laadun ja tehokkuuden lisääminen. Etäseurantamenetelmän hyvä käytettävyys edistää käyttäjien tyytyväisyyttä menetelmään ja vahvistaa käytön jatkamista, jonka vuoksi siihen on tärkeä kiinnittää huomiota etäseurantamenetelmiä kehitettäessä. Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena on kuvata, mitä tutkimustietoa vauvojen noninvasiivisistä etäseurantamenetelmistä on ja millaisia tuloksia etäseurantamenetelmien käytettävyydestä on saatu. Tutkielma toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Haut tehtiin elektronisista viitetietokannoista tammi- ja helmikuussa 2024. Tietokannoiksi valittiin lääke- ja hoitotieteen tietokannat Cinahl, Cochrane, Pubmed ja Medic. Hakulausekkeena käytettiin etukäteen muodostettua lauseketta. Tuloksia saatiin yhteensä 1210, joista valittiin ennalta määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella neljä artikkelia. Koska sopivia artikkeleita löytyi niukasti, tietokantahakua täydentämään tehtiin vielä manuaalinen haku. Manuaalisen haun kautta löydettiin kaksi artikkelia mukaan tutkielmaan. Tutkielmaan valikoituneita tutkimusartikkeleita oli yhteensä kuusi. Etäseurantamenetelmät vaihtelivat älypuvuista sovellukseen. Suurin osa etäseurantamenetelmistä mittasi hengitystiheyttä (n=2) tai happisaturaatiota (n=2). Viiden etäseurantamenetelmän tulokset olivat hyviä tai erinomaisia, yhdessä tutkimuksessa tuli ilmi menetelmän mittaustarkkuuden parantaminen. Etäseurantamenetelmien käytettävyyteen löytyi sekä käytettävyyttä parantavia että heikentäviä tekijöitä. Valituista tutkimuksista nousi esiin erityisesti menetelmän helppokäyttöisyys ja mittaustulosten tarkkuus. Käyttäjien tyytyväisyyteen vaikutti menetelmän turvallisuus ja käyttömukavuus. Menetelmän helppo siirrettävyys kuten johdottomuus tuki perheiden normaalia arkea ja liikkumista. Tutkimuksia vauvojen noninvasiivisistä, nykyaikaisista etäseurantamenetelmistä on vielä melko vähän. Haasteena on hyvinvointiteknologian nopea kehittyminen, jonka rinnalla tutkimustieto ei ehdi karttumaan yhtä nopeasti. Vauvojen etäseurantamenetelmien avulla diagnosointi ja pitkäaikainen hoidon seuranta helpottuisi. Osa sairaalassa tapahtuvasta seurannasta voitaisiin siirtää kotioloihin ja näin tukea perheiden arkea. Tällä hetkellä vauvojen etäseurantamenetelmien tutkimukset painottuvat eniten menetelmien luotettavuuden arviointiin ja kehittämiseen. Etäseurantamenetelmien käytettävyydellä on merkitystä menetelmän hyväksyttävyyteen ja käytön jatkamiseen. Tutkimuksista ei tullut ilmi ollenkaan terveydenhoitoalan henkilökunnan kokemuksia käytettävyydestä. Menetelmiä kehittäessä tulisi ottaa huomioon kaikkien etäseurantamenetelmää käyttävien näkökulmat. Luetusta kirjallisuudesta tuli ilmi, että vauvojen etäseurantamenetelmät lääketieteelliseen käyttöön ovat suurilta osin vasta kehittymässä, joten tutkimustietoa etäseurantamenetelmistä tarvitaan kokonaisuudessaan lisää. Myös menetelmien vertailu on jatkossa tarpeen, jotta löydetään luotettavuudeltaan ja käytettävyydeltään parhaat menetelmät.