Naisena Joseon Koreassa : Tutkimusmatkailija Isabella Birdin asenteet ja kuvaukset korealaisista naisista teoksessa Korea and Her Neighbours 1897
Selin, Lotta (2024-06-04)
Naisena Joseon Koreassa : Tutkimusmatkailija Isabella Birdin asenteet ja kuvaukset korealaisista naisista teoksessa Korea and Her Neighbours 1897
(04.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250984
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250984
Tiivistelmä
Tutkielmani aiheena on korealaisten naisten kuvaukset englantilaisen tutkimusmatkailija Isabella Birdin vuoden 1897 matkakertomuksessa Korea and Her Neighbours. Tutkin kohtia matkakertomuksesta, joissa kerrotaan naisista ja pohdin minkälaisen kuvan kirja antaa heistä ja heidän yhteiskunnallisesta asemastaan. Analysoin lähiluvun ja diskurssianalyysin kautta Birdin tekemiä valintoja ja asenteita tekstissä. Pohdin myös hänen omaa naiseuttaan ja hänen tapaansa kohdata naiset ja kertoa heistä.
Alkuperäisaineiston lisäksi käytän tutkimuskirjallisuutta analyysin tukena. Baeyong Leen kirja Women in Korean History (2008) tuo tutkimukseeni tietoa ja vertauskohtia liittyen nais-ten asemaan Korean historiassa. Matkakirjallisuuden tutkimisen apuna käytän Ritva Hapulin kirjaa Ulkomailla (2003) ja artikkelia ”Naiset ylittävät rajoja” (2005) sekä Susan Bassnettin artikkelia ”Travel writing and gender”. Hapulin ja Bassnettin aiemmat tutkimukset tuovat näkökulmia naisten rooliin matkustajina ja matkakirjailijoina. Metodikirjallisuutena käytän Arja Jokisen, Kirsi Juhilan ja Eero Suonisen toimittamaa teosta Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (2016). Isabella Birdin varhaisesta elämästä taas saan tietoa Anna M. Stoddartin kirjan The Life of Isabella Bird (1906) sekä Jo Woolfin verkkoartikkelin ”Isabella Bird Bishop: A Life of Adventures” (2021) kautta.
Matkakertomus antaa kuvan hyvin rajatusta naisten asemasta. Eri yhteiskuntaluokkien naiset kuvataan hieman eri tavoin, mutta yhdistävä tekijä monille on eristäytyneisyys yhteiskunnas-ta. Alaluokkien naiset kuvataan työn teossa, mutta keski- ja ylempien luokkien naiset viettä-vät suurimmaksi osaksi aikansa kotona. Birdin kuvailu on hyvin vaihtelevaa. Hän kertoo hyvinkin tylysti käytöstapojen puutteesta ja arvostelee jopa alentavasti naisten ulkonäköä. Toisaalta hän myös ottaa kantaa naisten aseman puolesta ja erityisesti ylempien luokkien naiset sekä kuningatar saavat myös positiivisia kuvauksia. Birdin oma naiseus taas tulee esiin hänen vahvoista mielipiteistään ja kannanotoistaan naisten aseman puolesta läpi tekstin.
Alkuperäisaineiston lisäksi käytän tutkimuskirjallisuutta analyysin tukena. Baeyong Leen kirja Women in Korean History (2008) tuo tutkimukseeni tietoa ja vertauskohtia liittyen nais-ten asemaan Korean historiassa. Matkakirjallisuuden tutkimisen apuna käytän Ritva Hapulin kirjaa Ulkomailla (2003) ja artikkelia ”Naiset ylittävät rajoja” (2005) sekä Susan Bassnettin artikkelia ”Travel writing and gender”. Hapulin ja Bassnettin aiemmat tutkimukset tuovat näkökulmia naisten rooliin matkustajina ja matkakirjailijoina. Metodikirjallisuutena käytän Arja Jokisen, Kirsi Juhilan ja Eero Suonisen toimittamaa teosta Diskurssianalyysi: Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö (2016). Isabella Birdin varhaisesta elämästä taas saan tietoa Anna M. Stoddartin kirjan The Life of Isabella Bird (1906) sekä Jo Woolfin verkkoartikkelin ”Isabella Bird Bishop: A Life of Adventures” (2021) kautta.
Matkakertomus antaa kuvan hyvin rajatusta naisten asemasta. Eri yhteiskuntaluokkien naiset kuvataan hieman eri tavoin, mutta yhdistävä tekijä monille on eristäytyneisyys yhteiskunnas-ta. Alaluokkien naiset kuvataan työn teossa, mutta keski- ja ylempien luokkien naiset viettä-vät suurimmaksi osaksi aikansa kotona. Birdin kuvailu on hyvin vaihtelevaa. Hän kertoo hyvinkin tylysti käytöstapojen puutteesta ja arvostelee jopa alentavasti naisten ulkonäköä. Toisaalta hän myös ottaa kantaa naisten aseman puolesta ja erityisesti ylempien luokkien naiset sekä kuningatar saavat myös positiivisia kuvauksia. Birdin oma naiseus taas tulee esiin hänen vahvoista mielipiteistään ja kannanotoistaan naisten aseman puolesta läpi tekstin.