Asevelvollisen toiminta maanpuolustusvelvollisuuteen perustumattomassa palveluksessa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Raikunen, Samuli (2024-05-10)
Asevelvollisen toiminta maanpuolustusvelvollisuuteen perustumattomassa palveluksessa normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
(10.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061351883
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061351883
Tiivistelmä
Suomen turvallisuusympäristö on kokenut rajun muutoksen, kun Venäjä on osoittanut olevansa täysin häikäilemätön omilla sotatoimillaan Ukrainassa ja kykenevänsä vaikuttamaan muiden valtioiden yhteiskuntajärjestykseen myös hybridivaikuttamisen keinoin. Suomen puolustusvoimat ovat merkittävässä roolissa Suomen kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen takaajana sekä virka-avun antajana muille turvallisuusviranomaisille. Suomessa tulisi pyrkiä varmistamaan riittävä viranomaisten toimintakyky niin normaalioloissa, kuin häiriötilanteissa, jolloin poikkeusolojen toimivaltuudet eivät ole vielä voimassa.
Tutkielmassa selvitän, missä määrin puolustusvoimat voivat hyödyntää niin palveluksessaan olevia kuin reserviin astuneita asevelvollisia virka-aputehtävien tukena. Asevelvolliset muodostavat merkittävän virka-apuresurssin, jota ei nykyisen lainsäädännön valossa voida joustavasti hyödyntää vaarallisten virka-aputehtävien hoitamiseen.
Tutkielman lähteet muodostuvat ensisijaisesti virallislähteistä, kuten hallituksen esityksistä sekä ministeriöiden selvityksistä sekä virka-apua ja turvallisuusviranomaisten toimintaa koskevasta kirjallisuudesta.
Tutkielmani loppupäätelmänä voidaan todeta, ettei asevelvollisia koskeva lainsäädäntö salli kovin kattavaa tulkintaa mahdollisuudesta osallistua vaarallisiin virka-aputehtäviin, vaikka siihen olisi ammattitaitoa tai koulutusta. Asevelvollisuuslakiin tulisi täsmentää, millaisiin vaativiin tehtäviin koulutuksen saaneet asevelvolliset voisivat virka-aputehtävissä osallistua. Hajautunutta virka-apulainsäädäntöä tulisi myös selkeyttää, jotta virka-apuun osallistuvien viranomaisten operaatiotason päätöksenteko olisi nopeampaa ja selkeämpää.
Tutkielmassa selvitän, missä määrin puolustusvoimat voivat hyödyntää niin palveluksessaan olevia kuin reserviin astuneita asevelvollisia virka-aputehtävien tukena. Asevelvolliset muodostavat merkittävän virka-apuresurssin, jota ei nykyisen lainsäädännön valossa voida joustavasti hyödyntää vaarallisten virka-aputehtävien hoitamiseen.
Tutkielman lähteet muodostuvat ensisijaisesti virallislähteistä, kuten hallituksen esityksistä sekä ministeriöiden selvityksistä sekä virka-apua ja turvallisuusviranomaisten toimintaa koskevasta kirjallisuudesta.
Tutkielmani loppupäätelmänä voidaan todeta, ettei asevelvollisia koskeva lainsäädäntö salli kovin kattavaa tulkintaa mahdollisuudesta osallistua vaarallisiin virka-aputehtäviin, vaikka siihen olisi ammattitaitoa tai koulutusta. Asevelvollisuuslakiin tulisi täsmentää, millaisiin vaativiin tehtäviin koulutuksen saaneet asevelvolliset voisivat virka-aputehtävissä osallistua. Hajautunutta virka-apulainsäädäntöä tulisi myös selkeyttää, jotta virka-apuun osallistuvien viranomaisten operaatiotason päätöksenteko olisi nopeampaa ja selkeämpää.