Tutkintotyytyväisyys, työllistyminen ja työelämävalmiuksien kehittyminen yliopistossa kasvatustieteen maistereiden kokemana
Soininen, Minna (2024-05-18)
Tutkintotyytyväisyys, työllistyminen ja työelämävalmiuksien kehittyminen yliopistossa kasvatustieteen maistereiden kokemana
Soininen, Minna
(18.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061352258
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061352258
Tiivistelmä
Työelämän nopea muutos ja sitä myöten muuttuvat työn vaatimukset johtavat tarkastelemaan myös
korkeakoulutuksen tuottamaa osaamista. Korkeakoulutuksen yhtenä tarkoituksena on tuottaa osaajia
työmarkkinoille ja vastata osaltaan työelämän tarpeisiin.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen
pääaineopiskelijoiden tutkintotyytyväisyyttä, työllistymistä ja työelämävalmiuksien kehittymistä viisi
vuotta valmistumisen jälkeen. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia osaamisen taitoja kasvatustieteilijät
suosittelevat tämän hetken opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen.
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen pääaineopiskelijat valmistuvat generalistialalta eivätkä he
valmistu spesifiin ammattiin. Generalistialoilta valmistuneiden onkin todettu työllistyvän vähän
huonommin kuin professioaloilta valmistuneet. Tämä korostaa tämän tutkimuksen merkityksellisyyttä.
Tutkimus toteutettiin Maistereiden uraseuranta -aineiston pohjalta, joka on kerätty vuosien 2017–2021
välisenä aikana. Aineisto analysoitiin SSPS-ohjelmiston avulla ja lisäksi avoimien kysymyksien
kohdalla käytettiin analysointiin kvantifiointia.
Tutkimustulosten mukaan kasvatustieteilijät ovat verrattain tyytyväisiä tutkintoonsa. Tutkimus
keskittyi myös kasvatustieteilijöiden työllistymiseen viisi vuotta tutkinnon jälkeen. Heidän
työllistymisensä on hyvä, sillä vain kaksi ilmoitti olevansa työttömänä työnhakijana. Tutkimukseen on
otettu myös sukupuoliaspekti mukaan, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista on naisia. Tutkimuksessa
keskityttiin myös kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin, joissa vastaajat olivat saaneet kertoa
sellaisia taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan ja joihin kannattaa panostaa opiskeluiden
aikana. Nämä tulokset teemoiteltiin viiteen eri luokkaan ja kvantifioitiin. Luokat muodostettiin
summamuuttujien mukaan, jotka olivat substanssiosaaminen, geneeriset taidot, sosiaaliset taidot,
viestintätaidot sekä muut taidot. Tulosten mukaan kasvatustieteilijät suosittelevat kehittämään
geneerisiä taitoja, sillä niitä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Lisäksi sosiaaliset taidot ja
viestintätaidot nousivat vahvasti esiin avoimissa vastauksissa. Verkostoitumistaito nousi vahvana
tulevaisuuden työelämätaitona esiin ja samoin yhteistyötaidot, projektinhallinta sekä viestintätaito.
Tutkimustulokset tuovat esiin, että kasvatustieteilijät ovat tyytyväisiä tutkintoonsa ja työllistyvät hyvin
tutkintonsa jälkeen. Yliopisto kehittää työelämässä vaadittavaa osaamista, mutta kasvatustieteilijät
eivät arvioi osaamisensa kehittyneen opintojen aikana. Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa
aikaisempien tutkimusten kanssa. Työelämän nopea muuttuminen johtaa pohtimaan
työelämävalmiuksien kehittämistä sekä osaamisen tunnistamista jo yliopisto-opinnoissa ja siten
opetussuunnitelmien kehittämistä. Opintojen osaamistavoitteiden määritteleminen selkeämmäksi voisi
edesauttaa opiskelijoita tunnistamaan omaa osaamistaan.
korkeakoulutuksen tuottamaa osaamista. Korkeakoulutuksen yhtenä tarkoituksena on tuottaa osaajia
työmarkkinoille ja vastata osaltaan työelämän tarpeisiin.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen
pääaineopiskelijoiden tutkintotyytyväisyyttä, työllistymistä ja työelämävalmiuksien kehittymistä viisi
vuotta valmistumisen jälkeen. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia osaamisen taitoja kasvatustieteilijät
suosittelevat tämän hetken opiskelijoita hankkimaan tulevaisuuden työelämää ajatellen.
Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen pääaineopiskelijat valmistuvat generalistialalta eivätkä he
valmistu spesifiin ammattiin. Generalistialoilta valmistuneiden onkin todettu työllistyvän vähän
huonommin kuin professioaloilta valmistuneet. Tämä korostaa tämän tutkimuksen merkityksellisyyttä.
Tutkimus toteutettiin Maistereiden uraseuranta -aineiston pohjalta, joka on kerätty vuosien 2017–2021
välisenä aikana. Aineisto analysoitiin SSPS-ohjelmiston avulla ja lisäksi avoimien kysymyksien
kohdalla käytettiin analysointiin kvantifiointia.
Tutkimustulosten mukaan kasvatustieteilijät ovat verrattain tyytyväisiä tutkintoonsa. Tutkimus
keskittyi myös kasvatustieteilijöiden työllistymiseen viisi vuotta tutkinnon jälkeen. Heidän
työllistymisensä on hyvä, sillä vain kaksi ilmoitti olevansa työttömänä työnhakijana. Tutkimukseen on
otettu myös sukupuoliaspekti mukaan, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista on naisia. Tutkimuksessa
keskityttiin myös kyselylomakkeen avoimiin kysymyksiin, joissa vastaajat olivat saaneet kertoa
sellaisia taitoja, joita tulevaisuuden työelämässä tarvitaan ja joihin kannattaa panostaa opiskeluiden
aikana. Nämä tulokset teemoiteltiin viiteen eri luokkaan ja kvantifioitiin. Luokat muodostettiin
summamuuttujien mukaan, jotka olivat substanssiosaaminen, geneeriset taidot, sosiaaliset taidot,
viestintätaidot sekä muut taidot. Tulosten mukaan kasvatustieteilijät suosittelevat kehittämään
geneerisiä taitoja, sillä niitä tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Lisäksi sosiaaliset taidot ja
viestintätaidot nousivat vahvasti esiin avoimissa vastauksissa. Verkostoitumistaito nousi vahvana
tulevaisuuden työelämätaitona esiin ja samoin yhteistyötaidot, projektinhallinta sekä viestintätaito.
Tutkimustulokset tuovat esiin, että kasvatustieteilijät ovat tyytyväisiä tutkintoonsa ja työllistyvät hyvin
tutkintonsa jälkeen. Yliopisto kehittää työelämässä vaadittavaa osaamista, mutta kasvatustieteilijät
eivät arvioi osaamisensa kehittyneen opintojen aikana. Tämän tutkimuksen tulokset ovat linjassa
aikaisempien tutkimusten kanssa. Työelämän nopea muuttuminen johtaa pohtimaan
työelämävalmiuksien kehittämistä sekä osaamisen tunnistamista jo yliopisto-opinnoissa ja siten
opetussuunnitelmien kehittämistä. Opintojen osaamistavoitteiden määritteleminen selkeämmäksi voisi
edesauttaa opiskelijoita tunnistamaan omaa osaamistaan.