Luonnontieteiden opetuksen toteutuminen urheilulukioissa
Louhelainen, Janita (2024-05-30)
Luonnontieteiden opetuksen toteutuminen urheilulukioissa
Louhelainen, Janita
(30.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061452992
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061452992
Tiivistelmä
Kemian opetuksen relevanssi ja merkityksellisyys ovat tärkeitä oppijoiden sitouttamisessa sekä luonnontieteellisten käsitteiden syvemmän ymmärtämisen edistämisessä. Relevanssiteoria korostaa, kuinka tärkeää on yhdistää opetussisältö oppilaiden todellisiin kokemuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin, mikä tekee oppimisesta tehokkaampaa. Tässä tutkielmassa pohditaan kemian ja muiden luonnontieteiden opetusta relevanssiteorian näkökulmasta, ja pohditaan miten kemiaa ja muita luonnontieteitä saisi tuotua oppijoille merkityksellisemmiksi. Teoriaosuudessa perehdytään sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelmiin ja tarkastellaan, miten relevanssiteoriaan pohjautuvia periaatteita on opetussuunnitelmissa huomioitu.
Teemahaastattelu on tehokas laadullisen analyysin metodi, sillä se tarjoaa monipuolisia ja yksityiskohtaisia näkemyksiä osallistujien näkökulmista, ja antaa tutkijoille mahdollisuuden tunnistaa ja tutkia toistuvia teemoja kattavasti. Tämän tutkielman tutkimusosuudessa tarkoituksena on selvittää, miten urheilulukioissa oppiaineen merkityksellisyyttä on huomioitu luonnontieteiden opetuksessa käytännössä ja pohditaan, voisivatko nämä lähestymistavat tehostaa kemian opetuksen ja oppimisen tehokkuutta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, ja tutkimusaineistoa analysoitiin temaattisen analyysin keinoin.
Tutkimustulosten perusteella urheilulukioiden opiskelijoiden koettiin olevan aidosti motivoituneita, ja opiskelijoilla koettiin olevan korkeat tavoitteet esimerkiksi jatko-opiskelupaikkojen suhteen. Tutkimuksessa keskusteltiin kemian suosiosta urheilulukiossa ja pohdittiin, että suosiota voitaisiin nostaa entisestään esimerkiksi sillä, että kemian opetuksesta tehdään mahdollisimman saavutettavaa. Yhtenä keinona nousi esiin luentojen ja muun opetusmateriaalin dokumentoiminen, jolloin urheilijoiden poissaolot eivät estäisi näiden oppiaineiden opiskelua. Vaikka lukio-opettajat kokivat tärkeäksi liittää opetuksen opiskelijoiden arkeen, kokivat opettajat haasteelliseksi liittää opetusta urheiluun aikataulusyistä, ja urheilumaailman ja oppiaineen liittäminen yhteen jää usein yksittäisten esimerkkien varaan. Suurimpina haasteina koettiin lukiolaisten urheilusta aiheutuvat poissaolot, joita on pyritty ratkaisemaan esimerkiksi e-urheilulukiolla.
Nykyinen opetussuunnitelma ei jätä tilaa oppijoiden mielenkiinnon kohteiden huomioimiselle opetuksessa, ja erikoislukioissa ei keretä aikataulusyistä huomioimaan opiskelijoiden taustaa ja siten luotua opetusta relevantiksi. Nykyisin urheilumaailmassa pyritään paljon urheilijalähtöiseen valmennukseen, ja olisi hienoa implementoida samaa ajatusta koulumaailmaan, mikä voi johtaa viime kädessä mielekkäämpään ja tehokkaampaan luonnontieteiden opetukseen.
Teemahaastattelu on tehokas laadullisen analyysin metodi, sillä se tarjoaa monipuolisia ja yksityiskohtaisia näkemyksiä osallistujien näkökulmista, ja antaa tutkijoille mahdollisuuden tunnistaa ja tutkia toistuvia teemoja kattavasti. Tämän tutkielman tutkimusosuudessa tarkoituksena on selvittää, miten urheilulukioissa oppiaineen merkityksellisyyttä on huomioitu luonnontieteiden opetuksessa käytännössä ja pohditaan, voisivatko nämä lähestymistavat tehostaa kemian opetuksen ja oppimisen tehokkuutta. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, ja tutkimusaineistoa analysoitiin temaattisen analyysin keinoin.
Tutkimustulosten perusteella urheilulukioiden opiskelijoiden koettiin olevan aidosti motivoituneita, ja opiskelijoilla koettiin olevan korkeat tavoitteet esimerkiksi jatko-opiskelupaikkojen suhteen. Tutkimuksessa keskusteltiin kemian suosiosta urheilulukiossa ja pohdittiin, että suosiota voitaisiin nostaa entisestään esimerkiksi sillä, että kemian opetuksesta tehdään mahdollisimman saavutettavaa. Yhtenä keinona nousi esiin luentojen ja muun opetusmateriaalin dokumentoiminen, jolloin urheilijoiden poissaolot eivät estäisi näiden oppiaineiden opiskelua. Vaikka lukio-opettajat kokivat tärkeäksi liittää opetuksen opiskelijoiden arkeen, kokivat opettajat haasteelliseksi liittää opetusta urheiluun aikataulusyistä, ja urheilumaailman ja oppiaineen liittäminen yhteen jää usein yksittäisten esimerkkien varaan. Suurimpina haasteina koettiin lukiolaisten urheilusta aiheutuvat poissaolot, joita on pyritty ratkaisemaan esimerkiksi e-urheilulukiolla.
Nykyinen opetussuunnitelma ei jätä tilaa oppijoiden mielenkiinnon kohteiden huomioimiselle opetuksessa, ja erikoislukioissa ei keretä aikataulusyistä huomioimaan opiskelijoiden taustaa ja siten luotua opetusta relevantiksi. Nykyisin urheilumaailmassa pyritään paljon urheilijalähtöiseen valmennukseen, ja olisi hienoa implementoida samaa ajatusta koulumaailmaan, mikä voi johtaa viime kädessä mielekkäämpään ja tehokkaampaan luonnontieteiden opetukseen.