Harju-Säntti muistoissa. Suvun ja maaseudun historiaa yhdessä talossa
Vaskivuori, Sonja (2024-06-10)
Harju-Säntti muistoissa. Suvun ja maaseudun historiaa yhdessä talossa
(10.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061452887
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061452887
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa käsitellään Kurikassa sijainnutta Harju-Säntin taloa muistin paikkana. Harju-Säntti nousi puheenaiheeksi Kurikassa, kun se lahjoitettiin Kurikka-Seuralle, joka ylläpitää Kurikan museota. Tutkielmassa talon tarkastelu alkaa talon rakentamisesta vuonna 1888 ja päättyy talon myymiseen vuonna 1995. Muistin paikaksi Harju-Säntti muodostuu haastateltavan, talon rakentajan Iisakki Harju-Säntin tyttärentyttären, Kyllikki Laulajan, muistojen kautta. Tutkielmassa tarkastellaan Harju-Sänttiä myös laajemman maatalouden historian näkökulmasta ottaen huomioon se, miten talon ja perheen historia seurailee suurempia linjoja ja milloin se niistä poikkeaa. Maatalouden kaupallistuminen, sodat ja rakennemuutos ovat erityisiä käännekohtia.
Tutkielman ydintä on muistitietohistoria ja Pierre Noran muistin paikan käsite. Muistitietoaineisto on tutkielmaa varten kerätyt Kyllikki Laulajan haastattelut. Muistitiedon lisäksi Laulajalla on hallussaan Iisakki Harju-Säntin asiakirjakokoelma, jota kävimme läpi, mutta joka ei ole tämän tutkimuksen keskiössä. Muistitietoaineistolla saavutetaan kaukaisemman menneisyyden lisäksi myös nykyaikaa sekä ihminen subjektiivisena kokijana, ja sen avulla voidaan tutkia Harju-Sänttiä nimenomaan muistin paikkana.
Tutkimustuloksena Harju-Säntti näyttäytyy Laulajan muistojen kautta muistin paikkana, johon kietoutuu Harju-Säntin suvun historia. Monilta osin talon historia noudattelee suuria linjoja, mutta poikkeuksiakin on, kuten se, että tilan jatkajiksi nousi Iisakin jälkeen hänen nuorimmat tyttärensä Anni ja Eeva. Harju-Säntti ei ole vain perheen entinen koti, vaan sosiaalisena muistin paikkana se jatkaa olemassaoloaan siitä huolimatta, että se nyt on purettuna.
Tutkielman ydintä on muistitietohistoria ja Pierre Noran muistin paikan käsite. Muistitietoaineisto on tutkielmaa varten kerätyt Kyllikki Laulajan haastattelut. Muistitiedon lisäksi Laulajalla on hallussaan Iisakki Harju-Säntin asiakirjakokoelma, jota kävimme läpi, mutta joka ei ole tämän tutkimuksen keskiössä. Muistitietoaineistolla saavutetaan kaukaisemman menneisyyden lisäksi myös nykyaikaa sekä ihminen subjektiivisena kokijana, ja sen avulla voidaan tutkia Harju-Sänttiä nimenomaan muistin paikkana.
Tutkimustuloksena Harju-Säntti näyttäytyy Laulajan muistojen kautta muistin paikkana, johon kietoutuu Harju-Säntin suvun historia. Monilta osin talon historia noudattelee suuria linjoja, mutta poikkeuksiakin on, kuten se, että tilan jatkajiksi nousi Iisakin jälkeen hänen nuorimmat tyttärensä Anni ja Eeva. Harju-Säntti ei ole vain perheen entinen koti, vaan sosiaalisena muistin paikkana se jatkaa olemassaoloaan siitä huolimatta, että se nyt on purettuna.