Sisäkorvaistutteen ja sen asennusiän vaikutus ensimmäisen ja toisen puhutun kielen oppimiseen ja kehitykseen
Höynälä, Meri-Helmi; Busk, Anna (2024-06-10)
Sisäkorvaistutteen ja sen asennusiän vaikutus ensimmäisen ja toisen puhutun kielen oppimiseen ja kehitykseen
Höynälä, Meri-Helmi
Busk, Anna
(10.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061452958
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061452958
Tiivistelmä
Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja sen
aiheena oli sisäkorvaistutteen (SI) ja sen asennusiän vaikutus ensimmäisen ja toisen
puhutun kielen oppimiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli vetää yhteen eri tutkimusten
tuloksia ja löytää mahdollisesti yhteneväisiä tai vertailukelpoisia tuloksia. Näiden
tulosten perusteella pyrittiin havaitsemaan myös suomen kieleen yleistettäviä löydöksiä,
koska suomenkielinen tutkimus aiheesta on vielä vähäistä.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tietokantahaku toteutettiin PubMed,
PsycINFO, ERIC ja Linguistics and Language Behavior Abstracts -tietokannoissa.
Katsaukseen otettiin mukaan vain suomen- ja englanninkieliset akateemiset julkaisut.
Tutkimuksissa vertailtiin sisäkorvaistutelasten ja normaalisti kuulevien verrokkien
suoriutumista kielen kehityksen eri osa-alueiden testeistä.
Havaitsimme SI-lasten suoriutuneen tulosten mukaan normaalisti kuulevia ikätasoisia
verrokkejaan heikommin kielellisissä ja fonologisissa tehtävissä. Lisäksi havaittiin
implantin aiemman asennusiän olevan yhteydessä nopeampaan ja enemmän tyypillistä
kehitystä muistuttavaan kielen kehitykseen verrattuna myöhempään asennusikään. SI-
lasten toisen kielen oppimisessa ei havaittu eroja verrattuna äidinkielen oppimiseen.
Kaksikieliset SI-lapset olivat kuitenkin kielen kehityksen osalta jäljessä verrattuna
kaksikielisiin verrokkeihin, mutta eivät verrattuna yksikielisiin SI-lapsiin.
Tutkimuksista osa käytti kronologiselta iältään samanikäisten ikäverrokkien lisäksi myös
kuuloikäverrokkeja. Näissä tutkimuksissa SI-ryhmät suoriutuivat annetuista tehtävistä
samantasoisesti tai jopa paremmin kuuloikäverrokkeihin nähden. Jatkotutkimuksissa
voisi mahdollisuuksien mukaan havainnoida molempia verrokkiryhmiä sekä jakaa SI-
ryhmä asennusiän perusteella keskinäiseen vertailuun. Lisäksi tulevaisuudessa olisi
tärkeä saada suomenkielistä tutkimusta aiheesta. Vaikka suomen ja germaanisten kielten
kehitys on havaittu samankaltaiseksi, on kielispesifi tutkimus tärkeä osa SI-lasten
kielenkehityksen ymmärtämistä.
aiheena oli sisäkorvaistutteen (SI) ja sen asennusiän vaikutus ensimmäisen ja toisen
puhutun kielen oppimiseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli vetää yhteen eri tutkimusten
tuloksia ja löytää mahdollisesti yhteneväisiä tai vertailukelpoisia tuloksia. Näiden
tulosten perusteella pyrittiin havaitsemaan myös suomen kieleen yleistettäviä löydöksiä,
koska suomenkielinen tutkimus aiheesta on vielä vähäistä.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tietokantahaku toteutettiin PubMed,
PsycINFO, ERIC ja Linguistics and Language Behavior Abstracts -tietokannoissa.
Katsaukseen otettiin mukaan vain suomen- ja englanninkieliset akateemiset julkaisut.
Tutkimuksissa vertailtiin sisäkorvaistutelasten ja normaalisti kuulevien verrokkien
suoriutumista kielen kehityksen eri osa-alueiden testeistä.
Havaitsimme SI-lasten suoriutuneen tulosten mukaan normaalisti kuulevia ikätasoisia
verrokkejaan heikommin kielellisissä ja fonologisissa tehtävissä. Lisäksi havaittiin
implantin aiemman asennusiän olevan yhteydessä nopeampaan ja enemmän tyypillistä
kehitystä muistuttavaan kielen kehitykseen verrattuna myöhempään asennusikään. SI-
lasten toisen kielen oppimisessa ei havaittu eroja verrattuna äidinkielen oppimiseen.
Kaksikieliset SI-lapset olivat kuitenkin kielen kehityksen osalta jäljessä verrattuna
kaksikielisiin verrokkeihin, mutta eivät verrattuna yksikielisiin SI-lapsiin.
Tutkimuksista osa käytti kronologiselta iältään samanikäisten ikäverrokkien lisäksi myös
kuuloikäverrokkeja. Näissä tutkimuksissa SI-ryhmät suoriutuivat annetuista tehtävistä
samantasoisesti tai jopa paremmin kuuloikäverrokkeihin nähden. Jatkotutkimuksissa
voisi mahdollisuuksien mukaan havainnoida molempia verrokkiryhmiä sekä jakaa SI-
ryhmä asennusiän perusteella keskinäiseen vertailuun. Lisäksi tulevaisuudessa olisi
tärkeä saada suomenkielistä tutkimusta aiheesta. Vaikka suomen ja germaanisten kielten
kehitys on havaittu samankaltaiseksi, on kielispesifi tutkimus tärkeä osa SI-lasten
kielenkehityksen ymmärtämistä.