Työuran alkuvaiheessa olevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset työhyvinvoinnista
Soili, Laura (2024-06-03)
Työuran alkuvaiheessa olevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemukset työhyvinvoinnista
Soili, Laura
(03.06.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753993
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753993
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu -tutkielmassa käsitellään uransa alkuvaiheessa olevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemaa työhyvinvointia omassa työyhteisössään. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat vastavalmistuneiden varhaiskasvatuksen opettajien kokemaan työhyvinvointiin ja mitkä työhyvinvointiin liittyvät tekijät edistävät varhaiskasvatuksen opettajien alalla pysymistä. Tutkimuskysymykset ja tulokset oli jaoteltu Laineen (2013) mallin mukaan työhyvinvoinnin dynaamisiin, kontekstisidonnaisiin ja subjektiivisiin työhyvinvoinnin tekijöihin.
Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu ja haastateltavia oli neljä varhaiskasvatuksen opettajaa Turun kunnallisista päiväkodeista samalta alueelta. Haastateltavat olivat työuransa alkuvaiheessa ja työskennelleet vähän yli vuodesta kolmeen vuoteen varhaiskasvatuksen opettajana. Haastattelut suoritettiin etänä Teams-sovelluksen avulla, litteroitiin ja jaettiin Laineen (2013) mallin mukaan työhyvinvoinnin tekijöistä muodostettuihin kategorioihin.
Tutkielman tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin vaikuttaa eniten mahdollisuus lisäkouluttautua työn ohella, oman työtiimin toimivuus ja työnjako tiimin kesken, koko päiväkodin työilmapiiri, työympäristön visuaalisuus ja toimivuus sekä kaikki lasten kanssa yhdessä tehtävät asiat. Tekijät, jotka edistävät varhaiskasvatuksen opettajien alalla pysymistä olivat toimiva työtiimi, hyvä ilmapiiri työpaikalla ja osaava johtaja, päiväkodin sijainti käytettävissä olevien oppimisympäristöjen kannalta, vapaa-ajan tärkeys ja sen kunnioittaminen, työtehtävien luovuus ja itsensä toteuttaminen niiden kautta sekä kunnan resurssien oikea suuntaaminen ja palkkaus.
Tutkielman tulokset antavat paremman kuvan uransa alkuvaiheessa olevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemasta työhyvinvoinnista sekä sen tekijöistä. Kaksi neljästä haastateltavasta suuntautui jatkamaan opintojaan varhaiskasvatuskentän ulkopuolelle. Työhyvinvoinnin tekijöissä ei ollut eroa alalta pois suuntautuvien ja siellä pysyvien haastatteluissa. Jatkotutkimuksena voisi verrata alalla jo pidempään olleiden varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä työhyvinvoinnista ja verrata, muuttuuko näkemys työhyvinvoinnista työuran pidentyessä.
Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu teemahaastattelu ja haastateltavia oli neljä varhaiskasvatuksen opettajaa Turun kunnallisista päiväkodeista samalta alueelta. Haastateltavat olivat työuransa alkuvaiheessa ja työskennelleet vähän yli vuodesta kolmeen vuoteen varhaiskasvatuksen opettajana. Haastattelut suoritettiin etänä Teams-sovelluksen avulla, litteroitiin ja jaettiin Laineen (2013) mallin mukaan työhyvinvoinnin tekijöistä muodostettuihin kategorioihin.
Tutkielman tulosten mukaan varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointiin vaikuttaa eniten mahdollisuus lisäkouluttautua työn ohella, oman työtiimin toimivuus ja työnjako tiimin kesken, koko päiväkodin työilmapiiri, työympäristön visuaalisuus ja toimivuus sekä kaikki lasten kanssa yhdessä tehtävät asiat. Tekijät, jotka edistävät varhaiskasvatuksen opettajien alalla pysymistä olivat toimiva työtiimi, hyvä ilmapiiri työpaikalla ja osaava johtaja, päiväkodin sijainti käytettävissä olevien oppimisympäristöjen kannalta, vapaa-ajan tärkeys ja sen kunnioittaminen, työtehtävien luovuus ja itsensä toteuttaminen niiden kautta sekä kunnan resurssien oikea suuntaaminen ja palkkaus.
Tutkielman tulokset antavat paremman kuvan uransa alkuvaiheessa olevien varhaiskasvatuksen opettajien kokemasta työhyvinvoinnista sekä sen tekijöistä. Kaksi neljästä haastateltavasta suuntautui jatkamaan opintojaan varhaiskasvatuskentän ulkopuolelle. Työhyvinvoinnin tekijöissä ei ollut eroa alalta pois suuntautuvien ja siellä pysyvien haastatteluissa. Jatkotutkimuksena voisi verrata alalla jo pidempään olleiden varhaiskasvatuksen opettajien näkemyksiä työhyvinvoinnista ja verrata, muuttuuko näkemys työhyvinvoinnista työuran pidentyessä.